Kasvumuoto ja korkeus

Kaksikotinen pensas. 0,5–2,5 m.
Kukka

Emi- ja hedekukat eri yksilöissä. Kukat norkkoina. Norkkokukinnot paksuja, melko runsas- ja tiheäkukkaisia, norkkoperä lyhyt ja pienilehtinen. Yksittäinen kukka pieni, kehätön, norkkosuomun hangassa. Norkkosuomu pieni, tummakärkinen, karvainen. Heteitä 2, palhojen tyvi karvainen. Yhdislehtinen emiö 2-luottinen, sikiäin harmaakarvainen.
Lehdet

Kierteisesti, ruodillisia (ruoti n. 5 mm), korvakkeellisia. Korvakkeet isoja (4–8 mm), munuaismaisia, nystyhammaslaitaisia, kauan säilyviä. Lehtilapa 2,5–5 cm, vastapuikea, vinokärkinen, poimulaitainen, ehyt tai matalanyhäinen, päältä tummanvihreä, himmeä, kurttuinen, harvakarvainen, alta vaalea, tiheäkarvainen, korkosuoninen. Suonipareja 7–9.
Silmut

Kierteisesti. Pieniä, leveänpuikeita, pyöreäkärkisiä vaalean–punaruskeita, harvakarvaisia tai kaljuja.
Hedelmä

Vaaleanruskea, karvainen kota, siemenet lenninhaivenisia.
Kasvupaikka

Korpireunukset, kosteat pensaikkoniityt, kalliosoistumat, rannat, metsien ja peltojen reunat, teiden varret.
Kukinta

Touko–kesäkuu. Kukkii ennen lehtien puhkeamista.

Virpapaju on harittavaoksainen, hieman risuisen näköinen pensas. Vanhat oksat ovat ruskeanharmaita, yleensä kaljuja ja kuoren alta harjuisia. Nuoret versot ovat punaruskeita, hennohkoja ja harvaan karvaisia tai kaljuja. Niin kuin useimmat pajumme, virpapajukin kukkii ennen lehtien puhkeamista. Etelä-Suomessa hyvin yleinen virpapaju on kasvupaikan suhteen vaatimaton. Virpapaju saattaa risteytyä usean eri pajulajin kanssa, mainittakoon tässä raita (S. caprea), tuhkapaju (S. cinerea), pohjanpaju (S. lapponum), mustuvapaju (S. myrsinifolia), juolukkapaju (S. myrtilloides), kiiltopaju (S. phylicifolia), siropaju (S. repens) ja ahopaju (S. starkeana).

Eared Willow

Taxonomy

Class

Order

Family

Genus

Species