Yleiskuvaus

Pieni, lyhytpyrstöinen ja palleromainen, kellanruskean, mustan ja valkoisen kirjava sieppojen heimoon kuuluva lintu. Lennossa erottuvat tyvestä valkeat mustapäiset pyrstön reunasulat. Viihtyy avomailla.
Koko

Pituus 12–14 cm, paino 14–18 g.
Pesä

Maassa hyvässä kätkössä usein ojanpenkalla, mättään kupeella. Rakennettu sammalista ja heinistä. Vuorattu hienoilla korsilla ja muutamalla höyhenellä. Vuorauksessa laji ei käytä kuivia lehtiä.
Pesiminen

Munii toukokuussa 4–8 munaa. Vain naaras hautoo, haudonta-aika 12–14 vrk. Pesäpoikasaika 12–13 vrk, poikaset lentokykyisiä 17–19 vrk:ssa.
Esiintyminen

Pesii pelloilla, laidunmailla, saraniityillä ja teiden varsilla Tunturi-Lapin rajoille asti. Suomen pesimäkannaksi arvioitu 200.000 paria.
Muutto

Yömuuttaja. Syysmuutto elo–syyskuussa, paluu huhti–touko(–kesä)kuussa. Talvehtii trooppisessa Afrikassa.
Ravinto

Selkärangattomat eläimet. (Syksyllä myös marjoja ja siemeniä.)
Ääni

Lyhyt vihellys ja maiskaus ”hjy-tek”. Laulu lyhyt viserrys ja luonteenomainen soinniton rahina.
Uhanalaisuus

Vaarantunut, rauhoitettu.

Pensastasku on pienikokoinen, palleromainen ja lyhytpyrstöinen kirjava lintu. Kesäpukuisella koiraalla on oranssinvärinen rinta, kirkkaanvalkoinen silmäkulmanjuova ja mustanruskeat posket. Päälaki on tummasävyinen ja tiheästi juovikas. Selkä, yläperä ja hartiat ovat kellanruskeat mustin täplin. Tummilla siivillä ja mustan pyrstön reunasulkien tyvellä on valkeat kuviot. Naaraspukuinen pensastasku (aikuinen naaras ja nuori lintu) on väreiltään koirasta himmeämpi, posket ovat ruskeat, silmäkulmanjuova kellertävä ja valkoiset läikät siivillä ja pyrstössä ovat pienemmät.

Pensastaskun syyspuvussa on tummemman ruosteenruskea yleissävy. Pensastaskun nokka ja koivet ovat mustat ja silmän värikalvo tummanruskea.

Pensastaskut istuvat ravintoa tähyillessään pystyasennossa usein näkyvästi jollakin korkeammalla paikalla, esimerkiksi talventörröttäjillä, seipäillä ja puhelinlangoilla.

Whinchat

Taxonomy

Class

Order

Family

Genus

Species