Syötävyys

X – syötäväksi kelpaamaton
Näköisllajit

jouhinahikas, laukkanahikas, oksaratasnahikas, havuratasnahikas
Lakki

5–15 mm leveä, hyvin ohutpintainen, aluksi kupera, pian laakeneva, ruskehtava–vaaleanpunertavan nahanruskea, kuivana lähes valkoinen, epätasainen. Heltat melko harvassa, kolotyviset, valkeahkot–vaaleanruskeat.
Jalka
1,5–4 cm korkea, hyvin ohut (0,5–1 mm), tasapaksu, mustanruskea, latva selvästi vaaleampi, kauttaaltaan hyvin hienokarvainen.
Malto

Hyvin ohutta, (vaalean)rusehtavaa.
Itiöpölyn väri

Valkoinen.
Maku

Mieto.
Haju

Voimakkaan epämiellyttävä, muistuttaa mätää kaalia tai valkosipulia, haju erottuu parhaiten muserrettuna.
Kasvupaikka

Kuusen neulaskarikkeella, neulasilla kuusikoissa. Hyvin yleinen koko maassa kuusen levinneisyysalueella. Hemi-, etelä-, keski- ja pohjoisboreaalinen vyöhyke.
Satoaika

Kesä–lokakuu.

Kuusenneulasnahikas on kuusikoiden yleisimpiä helttasieniä. Sen tunnusomaisen, epämiellyttävän hajun aistii selvästi kostealla ilmalla kuusien läheisyydessä. Lajin merkitys luonnon kierrossa on suuri kuusien neulaspatjan lahottajana. Neulasilla kasvaa myös havuratasnahikas (Marasmius wettsteinii), joka on muuten samannäköinen, mutta hajuton ja sen heltat kiinnittyvät jalkaa ympäröivään kaulukseen (ei ole kolotyvinen), kuten isokokoisemmalla oksaratasnahikkaallakin (M. rotula). Jouhinahikkaan (Gymnopus androsaceus) jalka on ohut kuin hevosen häntäjouhi ja lähes kokonaan musta. Se kasvaa yleensä risuilla ja oksilla mutta voi kasvaa myös neulasilla. Syötäväksi näin mitättömän pienistä sienistä ei luonnollisestikaan ole.

Taxonomy

Kingdom

Family

Genus

Species