Syötävyys
X – syötäväksi kelpaamaton
Näköislajit
metsänapanahikas (viimeinen kuva)
Lakki
0,5–1,5 cm leveä, sateenvarjomainen–kellomainen, keskusta navallinen, oranssin–ruosteenruskea, reunat vaaleammat, keskustaan asti läpisäteinen, kosteusmuuntuva. Heltat rusehtavankeltaiset, harvassa, pitkäjohteiset.
Jalka
1–4 cm pitkä, kapea (1–2 mm), usein käyrä, latva kellanruskea, tyvi mustanruskea, tyvessä ruosteenkeltainen rihmastopallo.
Malto
Hyvin ohutta, sitkeää.
Itiöpölyn väri
Valkoinen.
Maku
Mieto.
Haju
Heikko.
Kasvupaikka
Havu- ja sekametsien havulahopuilla, kannoilla ym. Usein isoina parvina parvina jo loppukeväästä lähtien. Yleinen lähes koko maassa. Hemi-, etelä-, keski- ja pohjoisboreaalinen vyöhyke.
Satoaika
Touko–marraskuu.

Kantonapanahikas on yleinen sieni, jota voi löytää keväästä syksyyn. Tunnusomaisesti se kasvaa isona parvena havupuun kannon ympärillä. Syötäväksi näin pienestä sienestä ei ole.

Metsänapanahikas

Xeromphalina fraxinophila

Napanahikkaitten suvun metsänapanahikas muistuttaa kantonapanahikasta, mutta on selvästi pitkäjalkaisempi ja kasvaa yksittäisenä metsämaalla. Metsämaalla kasvavia napanahikaslajeja on muitakin lajeja, osa niistä on karvaan makuisia, osa mietoja. Sienien lajinimissä ‘napa’ ilmaisee, että kyseisen sienen lakin keskellä on selvästi erottuva kuoppa (painauma, napa), typillisimpinä esimerkkeinä napanahikkaat ja napalakit.

Taxonomy

Subclass

Order

Suborder

Genus

Species