Samannäköisiä lajeja

Metsäsopuli
Koko

Keskikokoinen myyrä (myyrien alaheimoon Arvicolinae kuuluva laji). Kallo 2–3 cm, pää ja ruumis 10–15 cm, häntä n. 2 cm, paino 100–130 g.
Yleiskuvaus

Pyöreähkö ruumis, lyhyet jalat. Värikkäin myyrämme: selkäpuolelta mustan, keltaisen ja kellanruskean kirjava, päälaki musta, vatsapuoli vaaleampi. Silmien takana keltaista väriä. Mustan värin osuus vaihtelee paljon yksilöittäin. Pyöreähkö pää ja kuono, pienet silmät, pyöreät korvat pään sivuilla taaksepäin suuntautuneet. Hyvin lyhyt häntä (kuin myös metsäsopulilla). Elää yli 2-vuotiaaksi (keskimäärin 2 v, 4 kk).
Liikkuminen

Kävelee, juoksee, kaivaa, ui.
Jäljet

Jättää lumeen kävely- tai ravijäljen eikä hyppimisjälkiä niin kuin muut sen alueen nisäkkäät. Tunturisopulilla on pitkät kynnet.
Pesä

Sammalista ja heinistä tehty pallo mutkikkaan tunneliverkoston yhteydessä maan pinnalla. Talvella kaivaa tunneleita lumen alle.
Lisääntyminen

Vuodessa useita poikueita, myös talvella. Poikasia tavallisesti 5–7. Naaraat sukukypsiksi nopeimmillaan 20 päivässä. Hyvissä oloissa pesueita voi syntyä 3–4 viikon välein. Kannanvaihtelut erittäin suuria. Huippuvuosina, joita sattuu epämääräisin välein, sopulien tiheys voi nousta 3–5 yksilöstä 330:een hehtaarilla. Tuolloin sopulit aloittavat pitkät vaelluksensa. Viimeinen suuri vaellusvuosi Suomessa oli 1970. Tuolloin sopuleita saattoi nähdä jopa Rovaniemen kaduilla.
Äänet

Monenlaisia viheltäviä ja kitiseviä ääniä.
Ravinto

Kasvinsyöjä: heiniä, varpuja, saroja, talvella erityisesti sammalta (ei kuitenkaan rahkasammalta).
Jätökset

Lieriömäinen papana, ryppäissä kulkupoluilla.
Uhanalaisuus

Rauhoitettu.

Tunturisopuli on Fennoskandian ainoa endeeminen nisäkäslaji. Sitä tavataan pohjoisimmassa Suomessa etenkin tunturipaljakoilla. Tunturisopuli liikkuu normaalisti enimmäkseen öisin, ja se on aktiivinen läpi vuoden. Lajilla on suuria syklisiä kannanvaihteluita ja ajoittain valtavia vaelluksia.

Taxonomy

Family

Subfamily

Tribe

Genus

Species