Syötävyys

X – syötäväksi kelpaamaton
Näköislajit

kuusensuomuorakas, männynsuomuorakas, roso-orakas (3 viimeistä kuvaa)
Lakki

10–20 cm leveä, kupera tai laakea, kuoppakeskustainen, nuorena sileä, korkeintaan vähärosoinen, myöhemmin suomuinen, suomut pinnanmyötäisiä. Lakki punertavanruskea–tummanpunaruskea, suomut lakin värisiä, lopulta punaruskeita. Lakin alapinnan piikit 1–10 mm pitkiä, lyhytjohteisesti jalan ympärillä.
Jalka

5–20 cm pitkä, tukeva, 1–3 cm paksu, täyteinen, tyveen kapeneva, punertavanruskea, jo lähes puolivälistä alkaen tyveen asti tummansinivihreä.
Malto

Vaalean ruskehtavaa, helposti lohkeavaa, vetistä.
Itiöpölyn väri

Ruskehtava.
Maku

Voimakas, karvas.
Haju

Jauhomainen.
Kasvupaikka

Kuivat kangasmetsät, männiköt. Männyn juurisieni. Hemi-, etelä-, keski- ja pohjoisboreaalinen vyöhyke.
Satoaika

Elo–lokakuu.

Sinijalkaorakas kasvaa yleisehkönä kangasmetsissä männyn seuralaisena Etelä- ja Keski-Suomessa. Sinijalkaorakasta ei pidä sekoittaa syötävään männynsuomuorakkaaseen (S. squamosus) tai kuusensuomuorakkaaseen (S. imbricatus), joka on jo nuorena jonkin verran karvas eikä siten sovi ruokakäyttöön. Kummankin suomuorakaslajin lakki on iso- ja siirottavasuomuisempi kuin sinijalkaorakkaan lakki, jonka suomut ovat lähinnä lakin halkeilemista rosoiseksi, eikä niiden jalan tyvellä ole sinertävää väriä lainkaan.

Roso-orakas

Hydnellum illudens (Synonyymeja: Sarcodon pseudoglaucopus, Sarcodon aff. scabrosus)

Sinijalkaorakas on erittäin samannäköinen harvinaisen, kalkkivaikutteisia männiköitä suosivan roso-orakkaan kanssa. Molemmat ovat voimakkaan karvaita eivätkä makunsa vuoksi missään tapauksessa sovi ruokasieniksi. Sinijalkaorakkaan jalan tyven tumman sinivihreä väri yltää paljon pidemmälle jalkaan, lähes puoliväliin, kun roso-orakkaalla samaa väriä on vain jalan tyvessä. Roso-orakkaan lakin suomut ovat voimakkaammin siirottavia ja isompia kuin sinijalkaorakkaalla.

Taxonomy

Kingdom

Family

Genus

Species