Tieteellinen synonyymi

Chenopodium rubrum
Kasvumuoto

Yksivuotinen ruoho.
Korkeus

5–70 cm. Varsi pysty–koheneva, kalju, särmikäs.
Kukka

Kukat pieniä ja huomaamattomia. Kehä säteittäinen, punertava, pieni, kalju, n. 1 mm leveä, yleensä 3- (joskus 4- tai 5-) lehtinen. Kehälehdet pyöreäkärkisiä ja kalvopalteisia. Emiö yhdislehtinen, yleensä 2-vartaloinen. Heteitä tavallisesti 5. Lehtihangoissa sijaitsevat tiheät, usein hieman karvaiset, tiheät kukkasykeröt terttuina. Sykerön kärkikukka kaksineuvoinen, muut yleensä emikukkia (heteitä 0 tai 1). Kukinto lehdekäs.
Lehdet

Kierteisesti, puikeita–kolmiomaisia, kaljuja, tavallisesti terävä- ja isohampaisia, yleensä meheviä. Ruoti lehtilapaa lyhyempi.
Hedelmä

Pienten kehälehtien ympäröimä pähkylä. Siemen punaruskea.
Kasvupaikka

Puutarhat, navettojen liepeet, satamat, kaatopaikat ja sokerijuurikaspellot.
Kukinta

Heinä–syyskuu.

Savikat ovat lajintunnistuksen kannalta melko hankalaia. Lisäksi vielä lajeilla on usein lukuisia muotoja, joiden määrittäminen tapahtuu yleensä mikroskooppia apuna käyttäen. Tärkeimpiä erottavia tuntomerkkejä on siemenkuoren rakenne. Savikat sekoitetaan helposti maltsoihin (Atriplex spp.), joista ne on kuitenkin erotettavissa kaksineuvoisuutensa (maltsat ovat yksineuvoisia) ja hedelmän suojuslehtien puuttumisen perusteella. Maltsoilla ainakin varren alaosan lehdet ovat vastakkain, savikoilla varsilehdet ovat kierteisesti.

Punasavikka luokitellaan nykyisin mehisavikoiden sukuun (Oxybasis) sini- ja kyläsavikan kanssa. Punasavikka on usein kokonaisuudessaan punasävytteinen. Varren ja kehälehtien lisäksi kasvulehdetkin ovat joskus punaiset tai ainakin punareunaiset ja -suoniset. Varressa voi olla myös vihreä raidoitus. Lehdet ovat yleensä möyheämpiä kuin muilla savikoilla. Laji on yksivuotinen ja monien lähisukulaistensa tapaan vanhan kulttuurin seuralainen. Se suosii typpirikasta kasvualustaa ja kasvaa parhaiten vihannesmailla, navettojen lähettyvillä, uudismailla ja kaatopaikoilla. Meillä Suomessa punasavikka on luokiteltu muinaistulokkaaksi.

Kyläsavikka

Oxybasis urbica (Chenopodium urbicum)

Meiltä Suomesta hävinnyt tai korkeintaan hyvin harvinaisena tavattava kyläsavikka on yksi kolmesta meillä Suomessa (mahdollisesti) tavattavasta mehisavikkalajista. Varmasti sitä ei voi tavata, tuurilla vaikka joutomailta ja satamien läheisyydestä. Kyläsavikka on niukkahaarainen, lehdet ovat kolmiomaisia, matalahampaisia, yläpuolelta kiiltäviä. Kukinto on hyvin vähälehtinen.

→ Levinneisyyskartta (Kasviatlas, Helsingin yliopisto)

Red Goosefoot

Taxonomy

Family

Subfamily

Tribe

Genus

Species