Kasvumuoto
Monivuotinen ruoho. Juurakko suikertava, haarova, mukulallinen.
Korkeus
20–90 cm. Varsi yleensä haaraton, liereä–tylppäsärmäinen, kalju–tankeakarvainen.
Kukka
Teriö kellomainen, 5-liuskainen, karvareunainen, nuokkuva, 20–30 mm pitkä, yhdislehtinen, sinipunainen. Verhiö yhdislehtinen, 5-liuskainen, liuskat kapean kolmiomaisia, taakäänteisiä. Heteitä 5. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 3-luottinen. Kukinto runsaskukkainen, toispuolinen, tukilehdellinen latvaterttu.
Lehdet
Kierteisesti. Tyvilehdet pitkäruotisia, ylemmät ruodittomia. Ruoti enintään kapealti siipipalteinen. Lapa kapean herttamainen–puikea–suikea, epätasaisesti matala- ja tylppähampainen.
Hedelmä
Puolipallomainen, siirottavasti karvainen, ruskea, nuokkuva, tyvipuolelta avautuva kota.
Kasvupaikka
Puistot, puutarhat, tienvarret, joutomaat, pellon- ja metsänreunat, lehtomaiset metsät. Myös koristekasvi.
Kukinta
Heinä–syyskuu.

Vuohenkellon erottaa muista kellokasveistamme melko helposti pitkän, toispuolisen, nuokkuvakukkaisen kukintonsa avulla. Useimpien sukulaistensa tapaan vuohenkellollakin on nimikkoeläimensä. Nimen antajalla lienee ollut mielessään karjankello, ja kellokukat ovat saaneet nimensä teriön koon mukaan: isokukkaiset isoille eläimille, pienikukkaiset pienille.

Vuohenkello kasvaa alkuperäisenä Kaakkois-Euroopan ja Vähä-Aasian kivikkoisissa metsänreunoissa ja pensaikoissa. Ihmisen mukana se on kuitenkin levinnyt laajalle ja kotiutunut suureen osaan Eurooppaa. Vuohenkello on sukunsa harvoja hyötykasveja: sen mukulamaisen turpea juurakko on syötävä ja muistuttaa maultaan palsternakkaa. Myös lajin nuoria lehtiä on Pohjoismaissa ennen vanhaan syöty salaattina. Vuohenkello on perinteinen ja helppohoitoinen perennakasvi. Järjestelmällisyyttä rakastavalle puutarhurille laji voi olla paha rikkakasvi levitessään pikkuhiljaa yhä laajemmalle suikertavan juurakkonsa avulla. Vuohenkello leviää helposti myös siemenestä ja päätyy uusiin paikkoihin esimerkiksi heinäsiemenien, mullan- ja maansiirtojen mukana. Vuohenkello onkin kotiutunut luontoomme, mm. tienvarsille, joutomaille ja lehtomaisiin metsiin.

Creeping Bellflower

Taxonomy

Order

Family

Subfamily

Genus

Species