Siipien kärkiväli
Pieni, 23–35 mm. Koiraat yleensä hiukan naaraita kookkaampia.
Siipien yläpinta
Koirailla hohtavan taivaansininen, ulkoreunoissa kapea musta raita. Naarailla tummemman sininen, reunoilta tummanruskea tai siivet kokonaan tummanruskeat. Etu- ja takasiiven reunoissa punaisia täpliä.
Siipien alapinta
Vaaleanharmaa tai vaaleanruskea, jossa valkoreunaisia mustia täpliä. Punaisia täpliä sekä etu- että takasiiven reunassa. Takasiivessä punaisten täplien keskellä mustan täplärivin sisäpuolelle yltävä valkoinen kiila. Siipien tyvialue hohtavan turkoosi.
Elinympäristö
Kaikenlaiset avoimet mutta ei kosteat ympäristöt.
Lentoaika
Kesäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin. Etelä-Suomessa lämpiminä kesinä toinen sukupolvi (heinäkuun lopulta syyskuun loppupuolelle) mahdollinen.
Talvehtimismuoto
Toukka.
Toukan ravintokasvi
Eri hernekasvit (Fabaceae) kuten keltamaite (Lotus corniculatus) ja apilat (Trifolium).

Kiilamainen alue, joka rakentuu takasiiven punaisia täpliä ympäröivästä valkeasta, on hohtosinisiivelle tunnusomainen piirre ja vastaavanlainen löytyy ainoastaan lehtosinisiiveltä. Lehtosinisiiven siipien yläpinta on kuitenkin ruskea ja punalaikkuinen ja lajin voi sekoittaa vain hohtosinisiipinaaraisiin. Hohtosinisiiven kiila ei ole kuitenkaan niin selvärajainen ja suuri kuin lehtosinisiivellä. Hohtosinisiivellä etu- ja takasiiven mustat täplät ovat myös lähes yhtä suuria; lehtosinisiivellä etusiiven täplät ovat selvästi suurempia.

Lähes koko maassa yleisen hohtosinisiiven koiraat odottavat naaraita vahtimillaan pariutumisreviireillä, jotka sijaitsevat puissa ja pensaissa. Naaraat munivat munat yksitellen isäntäkasvien kukille tai lehdille. Toukilla on rauhanen, josta ne erittävät sokeripitoista ja ravitsevaa eritettä, jota muurahaiset mielellään nuolevat. Tästä syystä muurahaiset vierailevat toisinaan toukkien luona.

Hauhechel-Bläuling

Taxonomie

Familie

Tribus

Gattung

Art