Samannäköisiä lajeja
kolmipiikki, viisipiikki
Koko
3–5 cm. (Ennätyskala 11,5 cm.)
Ulkonäkö
Heimonsa kalojen tapaan kymmenpiikin sukkulamainen ruumis päättyy hyvin hoikkaan pyrstönvarteen ja viuhkamaiseen pyrstöevään. Kymmenpiikki on piikkikaloistamme pienin. Se näyttää pieneltä kolmipiikiltä, mutta on ruumiinmuodoltaan hieman matalampi. Paras tuntomerkki ovat tietysti selkäevän edessä olevat piikit, jotka lajin suomeksi nimennyt on laskenut väärin. Piikkejä on nimittäin tavallisesti yhdeksän. Vaihtelua tosin on seitsemästä aina kahteentoista, joten kymmenenpiikkisiäkin kymmenpiikkejä voi löytää. Pieniä luukilpiä on vain hoikassa pyrstönvarressa kylkiviivan kohdalla, muuten kala on suomuton. Suu on selvästi ylöspäin suuntautunut.
Väritys
Kutuajan ulkopuolella kymmenpiikit ovat harmahtavia tai oliivinvihreitä, kyljiltään hieman hopeanhohtoisia ja läpikuultavia. Kyljissä on epämääräisiä tummia raitoja. Kutuasuinen koiras muuttuu lähes mustaksi. Vain valkeat piikkimäiset vatsaevät loistavat mustuutta vasten.
Kutu
Kutee kesä–heinäkuussa matalissa, vesikasvien valtaamissa rantavesissä. Koiras valtaa reviirin, jota se puolustaa aggressiivisesti. Se rakentaa vesikasveista pesän, jonne houkuttelee naaraita monimutkaisen tanssiseremonian avulla. Hedelmöitettyään munat koiras jää leyhyttelemään pesässä olevaa mätiä happipitoisella vedellä, kunnes poikaset viikon päästä kuoriutuvat. Tämänkin jälkeen koiras vielä vartioi poikasia, kunnes poikaset ovat käyttäneet ruskuaisravintonsa ja hajaantuvat vesistöön ruuan hakuun.
Ravinto
Plankton ja pienet pohjaeläimet.
Levinneisyys ja elinympäristö
Kymmenpiikki on yleinen koko rannikkoalueellamme sekä sisävesissä koko maassa. Aivan kaikissa järvissä sitä ei ole. Parhaiten laji viihtyy rehevissä vesissä, joissa on matalia kasvillisuusrantoja. Kymmenpiikki kestää rehevien vesien huonoa happitilannettakin melko hyvin. Kutuajan ulkopuolella kymmenpiikki liikkuu pienissä parvissa rantavesissä ja joskus ulapallakin planktonin perässä.

Kymmenpiikki on kaiken kaikkiaan ilmeisen yleinen pikkukala, jota harva kuitenkaan on nähnyt, koska se ei juuri jää mihinkään tavanomaisiin kalanpyydyksiin.

Nipigget Hundestejle

Taksonomi

Klasse

Orden

Familie