Kasvumuoto

Monivuotinen, maavarrellinen pensasmainen ruoho. Tiheitä kasvustoja muodostava.
Korkeus

60–120 cm. Varsi kalju, runsaasti haarova, nivelien kohdalta mutkainen.
Kukka

Säteittäinen, noin 3 mm leveä. Valkoisia–kellertäviä kehälehtiä 5. Heteitä 8. Yhdislehtinen emiö 3-luottinen. Kukat muutaman kukan kiehkuroina, jotka muodostavat terttuja. Kukinto useista tertuista muodostunut lehtihankainen, noin 10 cm pitkä nuokkuva harsu röyhy. Kukat pahanhajuisia.
Lehdet

Kierteisesti. Lyhytruotinen–ruoditon lehtilapa suikea–kapeansoikea, 5–10 cm, ehytlaitainen, kalju (laidat voi olla lyhyt- tai ripsikarvaisia).
Hedelmä

Pähkylä 5–6 mm.
Kasvupaikka

Pihat, puutarhat, joutomaat. Koristekasvi ja karkulainen.
Kukinta

Kesä–elokuu.

Kurjentattarien suku (Koenigia) on yksi noin 50:stä tatarkasvien heimon suvuista, joita Suomessa tavataan kymmenkunta. Maailmanlaajuisesti tatarkasviheimon lajeja tunnetaan noin 1200. Tunnetuimpia lajeja hyötykasvipuolella meillä Suomessa ovat raparperi (Rheum rhabarbarum) ja viljatatar (Fagopyrum esculentum) ja luonnonkasveista esim. niittysuolaheinä (Rumex acetosa). Tämän sivun lajit esitellään tässä lehtien leveys/pituus suhteen mukaan kapeimmasta leveimpään. Toki pientä vaihtelua lehtien leveys/pituus suhteessa saattaa olla. Kurjentattaret ovat meillä koristekasveja, jotka saattavat karkailla luontoon ja selvitä siellä omillaan. Itä-Aasiasta kotoisin oleva kaitaröyhytatar on meillä kohtuullisen yleinen pihojen ja puistojen koristekasvi.

Alppiröyhytatar & Suomenröyhytatar & Laavaröyhytatar & Kurjentatar

Koenigia alpina & Koenigia x fennica & Koenigia weyrichii & Koenigia islandica
(Aconogonon alpinum & Aconogonon x fennicum & Aconogonon weyrichii & Koenigia islandica)

Alppiröyhytatar (alppitatar) muistuttaa kaitaröyhytatarta, mutta alppiröyhytattaren lehdet ovat hiukan leveämpiä, puikeampia, suurempia ja karvaisempia ja sen varren nivelien alapuolet ovat karvaisia (kaitaröyhytattaren varret ovat kaljuja). Suomenröyhytatar (suomentatar) on kaitaröyhytattaren ja laavaröyhytattaren risteymä. Laavaröyhytatar (laavatatar) on röyhytattarista leveälehtisin. Suomenröyhytattaren hedelmä on siipipalteeton, muiden tattarien siipipalteinen.
Maassamme vain Käsivarren Lapin kosteilla paikoilla harvinaisena tavattava (tundra)kurjentatar poikkeaa muista sukunsa lajeista mm. yksivuotisuudellaan, pienellä koollaan (korkeus 1–5 cm), soikeilla lehdillään ja kasvupaikoillaan. Kurjentatar on määritelty silmälläpidettäväksi.
Vertaa Reynoutria -suvun koristetattaret.

→ Alppiröyhytattarin levinneisyyskartta

→ Suomenröyhytattarin levinneisyyskartta

→ Laavaröyhytattarin levinneisyyskartta

→ Kurjentattarin levinneisyyskartta (Kasviatlas, Helsingin yliopisto)

Taxonomi

Familj

Tribus

Släkte

Art