Alalajit

Metsäkataja (ssp. communis)
Lapinkataja (ssp. nana). Pohjoisessa alalajien välimuodot yleisiä.
Kasvumuoto ja korkeus

Kaksikotinen, ainavihanta havupensas tai -puu. 0,2–15 m (yleensä 0,5–6 m, korkein 16,5 m). Ahvenanmaalla yli 7 m korkeat puut ovat rauhoitettuja.
Kukka

Pienet, kehättömät emi- ja hedekukat eri yksilöissä. Kukinnot pieniä soikean käpymäisiä. Emikukinnot kellanvihreitä, 1–2 mm, hedekukinnot keltaisia, 4–5 mm. Kukinnot lehtihangoissa 1–3 kukinnon ryhmissä. Tuulipölytteinen.
Lehdet

Neulasmaisia, talvehtivia, sijaitsevat varrella kolmen kiehkuroina. Lapa 10–20 mm pitkä, litteä, leveähkötyvinen, jäykkä, pistäväkärkinen, päältä siniharmaa, alta kiiltävän vihreä. Ilmarakojuova valkoinen (ssp. communis) tai sinertävä (ssp. nana).
Silmut

Soikeahkoja–munanmuotoisia. Suomut vihreitä–ruskehtavia, teräväkärkisiä.
Käpy

Aluksi vihreä, myöhemmin sininen, 2–3-siemeninen, marjamainen (marjakäpy), halkaisijaltaan 5–8 mm, kypsä kolmantena kukinnan jälkeisenä vuonna.
Kasvupaikka

Kuivat ja tuoreet kangasmetsät, lehdot, kalliot, kuivat laidunmaat, hakkuuaukiot, peltojen ja teitten reunat, letot, joen ja puronvarret.
Kukinta

Touko–kesäkuu

Katajan suku (Juniperus) käsittää 70–80 lajia pohjoisen pallonpuoliskon maanosissa. Meillä Suomessa tavattavaa katajaa (kotikataja) pidetään maailman laajimmalle levinneimpänä puulajina. Se on kaksikotinen, lievästi myrkyllinen pensas tai pieni puu. Se voi elää yli 400-vuotiaaksi. (Suomen vanhimmat katajat ja myös vanhimmat puuvartiset kasvit ovat lapinkatajia; Kevon luonnonpuistossa sijaitseva, iältään noin 940 vuotta ja Lemmenjoen kansallispuistossa sijaitseva, noin 1.070 vuotta.) Katajan kasvutapa vaihtelee aivan matalasta, mattomaisesta muodosta tiheään pensaaseen ja jopa yksirunkoiseen puuhun (pylväskataja, pilarikataja, f. suecica). Pohjois-Suomessa vallitseva lapinkataja (ssp. nana) on pienikokoinen, tiheä-, käyrä- ja lyhyempineulasinen (10–15 mm) pohjoinen alalaji.

Valokasvina kataja hyötyy ihmisen toiminnasta. Erityisesti karjan laiduntamille luonnonalueille on syntynyt komeita katajaketoja. Kataja on myös monipuolinen hyötykasvi – maukas villiyrttikasvi ja aivan loistava maun antaja savustuksessa. Hyväntuoksuista puuta käytetään astioiden ja erilaisten tarve-esineiden valmistamiseen, marjoja mausteeksi ja rohdoksi, mm. antamaan ginille sen olennaisen maun.

Taxonomie

Ordre

Famille

Sous-famille

Genre