Kasvumuoto

Monivuotinen sipulikasvi. Sipuli maansisäinen, litteähkö.
Korkeus

15–30 cm. Varsi särmikäs tai litteä, lehdetön vana.
Kukka

Kehä säteittäinen, 30–40 mm leveä, lähes erilehtinen. Kehälehtiä 6, ulkopinnalta vihreitä (reunoilla voi olla vähän valkoista), sisäpinnalta valkoisia. Heteitä 6, palhot leveitä, litteitä. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 3-luottinen. Kukinto 4–10-kukkainen terttu–huiskilo, kukat tukilehdellisiä, kukkaperät tukilehtiä pidemmät. Kukat avoimia vain auringonpaisteella.
Lehdet

Tyviruusukkeena suoraan sipulista, 6–9 kpl, varhain lakastuvia. Lapa tasasoukka, n. 5 mm leveä, kouruinen, ehytlaitainen, keskisuoni vaalea.
Hedelmä

Soikea, pysty, siirottava, 6-särmäinen, 3-lokeroinen kota.
Kasvupaikka

Pihat, puistot, puutarhat, pensasaitojen alustat, tienvarret, lehtimetsät. Koristekasvi ja karkulainen.
Kukinta

Touko–kesäkuu.

Välimeren maista kotoisin olevan sarjatähdikin englanninkielinen sukunimi on Star-of-Betlehem, ruotsinkielinen lajinimi on morgonstjärna (aamutähti), mitkä kumpikin kuvaavat hyvin kukkien mallia, aivan niin kuin suomen ja monen muunkin kielen tähtiin viittaava nimi. Suvusta tunnetaan maailmanlaajuisesti noin 180 lajia, joista muutamat koristavat suomalaisia pihoja ja puutahoja varhain keväällä, mainittakoon sarjatähdikin lisäksi nuokkutähdikki ja iltatähdikki.

Nuokkutähdikki & Iltatähdikki

Ornithogalum nutans & Ornithogalum boucheanum

Nuokkutähdikki on selvästi sarjatähdikkiä kookkaampi, jopa 50 cm korkea. Myös nuokkuvat kukat ovat suurempia (3–5 cm). Lehtiä nuokkutähdikillä on tavallisesti 4 ja ne ovat leveämpiä kuin sarjatähdikillä ja jäljellä vielä kasvin kukkiessa. Nuokkutähdikki kukkii hiukan myöhemmin kuin sarjatähdikki.

Iltatähdikki muistuttaa nuokkutähdikkiä, mutta on hiukan pienempi, leveälehtisempi ja yleensä runsaskukkaisempi. Nuokkutähdikillä kukat ovat toispuoleisesti, iltatähdikillä ympäri vartta.

→ Nuokkutähdikin levinneisyyskartta (Kasviatlas, Helsingin yliopisto)

Taxonomie

Ordre

Famille

Sous-famille

Genre