Siipien kärkiväli
Suuri–hyvin suuri, 60–75 mm.
Siipien yläpinta
Ruskeanmusta, koiraalla katselukulmasta riippuen siniviolettia hohdetta. Etusiivessä valkoisia täpliä, takasiivessä valkoinen poikkivyö. Takasiiven kärki punertava. Kärjen tuntumassa oranssireunainen silmätäplä.
Siipien alapinta
Ruosteenpunainen, etusiivessä mustia ja valkoisia täpliä. Takasiivessä valkoinen vyö. Etusiiven takaosassa suuri silmätäplä, joka on keskeltä sininen, välistä musta ja ulkolaidalta valkoinen ja ruosteenpunainen. Takasiiven takaosassa pienempi silmätäplä.
Elinympäristö
Lehtimetsät, joissa pajua kasvavia kosteikkoja.
Lentoaika
Heinäkuun puolivälistä elokuun alkupuolelle.
Talvehtimismuoto
Toukka.
Toukan ravintokasvi
Pajut (Salix), esim. raita (S. caprea) ja virpapaju (S. aurita).

Täpläperhoset (Nymphalidae) on maailmanlaajuisesti päiväperhosten runsaslajisin heimo yli 6.000 lajillaan. Suomessa heimoon kuuluu noin 60 lajia, jotka jaetaan nykyisin yleensä viiteen alaheimoon, joista häive- ja pikuhäiveperhonen muodostavat häiveperhosten alaheimon (Apaturinae). Muut täpläperhosten alaheimot ovat luotsi-, heinä-, aurinko- sekä aitotäpläperhoset.

Häiveperhonen on esiintynyt Suomessa silloin tällöin viimeisen sadan vuoden aikana ja on yleistynyt taas 90-luvun puolivälin jälkeen. Vuonna 2010 se oli jo yleisempi kuin haapaperhonen, jota se muistuttaa. Sen voi sekoittaa myös kuusamaperhoseen sekä erityisesti pikkuhäiveperhoseen. Kuusamaperhoselta ja haapaperhoselta kuitenkin puuttuvat häiveperhoselle tyypilliset silmätäplät. Lisäksi hyvä erottava tekijä on imukärsän väri: häiveperhosilla keltainen, kuusama- ja haapaperhosella selvästi tummempi. Pikkuhäiveperhosella puolestaan on myös etusiiven yläpinnalla näkyvä silmätäplä, joka häiveperhoselta puuttuu.

Koiraat puolustavat usein mäkien päällä tai puiden latvoissa sijaitsevia reviirejään, joilla ne odottavat naaraita. Naaraat munivat munat yksitellen isäntäkasvien lehdille.

Grand mars changeant

Taxonomie

Ordre

Famille

Sous-famille

Genre