Kasvumuoto ja korkeus

Kaksikotinen puu. 6–20 m.
Kukka

Emi- ja hedekukat eri yksilöissä. Kukat norkkoina. Norkkokukinnot nuokkuvia, karvaisia, pitkiä ja kapeita. Norkkoperät pitkiä, 3–4-lehtisiä. Yksittäinen kukka pieni, kehätön, norkkosuomun hangassa. Norkkosuomu vaalea, aikaisin variseva. Heteitä 2, palhojen tyvi karvainen. Yhdislehtinen emiö 2-luottinen. Emipuut melko harvinaisia.
Lehdet

Kierteisesti. Ruodillisia, korvakkeellisia. Ruoti 1–3 cm. Korvakkeet melko suuria, herttamaisia, kaljuja, yleensä pian varisevia. Lehtilapa 10–12 cm, suikea, pitkä- ja vinosuippuinen, kalju, päältä kiiltävä, tummanvihreä, alta sinivihreä, korkosuoninen, laita nystyhampainen. Suonipareja 12–15.
Silmut

Kierteisesti. Kapeita, 4–7 mm pitkiä, kaljuja, kiiltäviä ja ruskeita (talvella lähes mustia). Avautuvat 2-suomuisina.
Hedelmä

2-liuskaisesti avautuva kalju kota, sisällä lenninhaivenisia siemeniä.
Kasvupaikka

Koristepuu. Joskus viljelyjäänne ja -karkulainen vanhoissa kylissä ja vanhoilla asuinpaikoilla.
Kukinta

Kesäkuu. Kukkii lehtien puhjettua.

Silosalava ei kuulu alkuperäislajistoomme, meillä se on koristepuu. Silosalava on vahvarunkoinen puu, joka kukkii lehtien puhjettua. Oksat ovat kaljuja, kellanruskeita, kiiltäviä ja helposti tyveltä murtuvia. Suomessa yleisin (koriste)salava ja myös ainoa vakituisena karkulaisena tai viljelyjäänteenä tavattava salavalajike on pyöreälatvuksinen terijoensalava, ‘Bullata’, joka on paikoin hyvin suosittu koristepuu. Terijoensalavan lisäksi Suomessa tavataan puistopuina melko useita jalostettuja salavaristeymiä, kuten kyynelsalava (Salix x pendulina, itkusalavan ja silosalavan risteymä) ja kujasalava (Salix x fragilis, valkosalavan ja silosalavan risteymä).

Isoriippasalava (Jokisalava, Kujasalava, Hopeasalava ’Sibirica’)

Salix x pendulina, Salix x fragillis (Salix alba x euxina)

Helsingin aikoinaan varmasti tunnetuin yksittäinen puu oli Lasipalatsin vieressä kasvava iso salava, joka kaatui myrskyssä 2003. Se oli ‘oikeasti’ kujasalava eli valkosalavan (Salix alba) ja silosalavan risteymä, jonka nykyinen oikea lajinimi on isoriippasalava. Uusi, 2011 istutettu, alkuperäisestä kasvatettu pistokas on hiljalleen kasvamassa vanhan paikalle. Isoriippasalava ei kuulu suomalaisiin puulajeihin, ei edes karkulaisiin; meillä se on viljelty talvenarka koristepuu. Toki muitakin kuuluisia koristesalavia meiltä löytyy, esimerkkinä tässä Helsingin Kruunuhaan Kirjan puistikossa tavattava paksurunkoinen vanha salava.

→ Isoriippasalavan levinneisyyskartta (Kasviatlas, Helsingin yliopisto)

Taxonomía

Clase

Orden

Familia

Género