Alalajit
Euroopanruoholaukka (ssp. schoenoprasum)
Ruijanruoholaukka (ssp. sibiricum)
Kasvumuoto
Monivuotinen ruoho. Juurakko lyhyt, sipuli kapean kartiomainen, valkoinen.
Korkeus
10–30 cm (ruijanruoholaukka jopa 60 cm). Varsi liereä, tyviosaa lukuun ottamatta lehdetön. Sipulintuoksuinen.
Kukka
Kehä kellomainen, sinipunainen–vaalean purppuranpunainen (harvoin valkoinen), 7–10(–15) mm pitkä; kehälehtiä 6. Heteitä 6. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 3-luottinen. Kukinto tiheä, pallomainen latvasarja, kukkaperät lyhyet (0,5–1 cm), itusilmuton. Kukinnon alla 2–3 kalvomaista, soikeaa suojuslehteä, ympäröivät kukintoa nuppuvaiheessa.
Lehdet
Lehtiä yleensä vain 1–2, ruodittomia, tyvi tuppimainen. Lapa tasasoukka, liereä, ontto, joskus litteä tai päältä kouruinen, ehytlaitainen, silposuoninen.
Hedelmä
Pyöreähkö, 3-särmäinen, n. 3 mm pitkä kota.
Kasvupaikka
Kalliot, lintuluodot, kiviset merenranta- ja rinneniityt, kedot. Pohjoisessa kosteat niityt, lehdot. Myös maustekasvi, villiytyneenä pihat, pihakalliot, puutarhat, tienvarret, kaatopaikat.
Kukinta
Kesä–heinäkuu.
Uhanalaisuus
Ruijanruoholaukka (ssp. sibiricum) on luokiteltu silmälläpidettäväksi.

Merenrannoillamme kasvaa alkuperäisenä laukan eli sipulin suuren suvun lajeista yksi, ruoholaukka, joka on monelle tuttu ryytimaan ruohosipulina. Ruoholaukkaa käytetään tuoreena tai kuivattuna kala- ja kasvisruokiin, keittoihin, kastikkeisiin ja vaikkapa voileipien tai salaattien päälle mausteeksi ja koristeeksi. Kansanlääkinnässä ruoholaukkaa on käytetty rohdoksi mahavaivoihin, hengenahdistukseen, yskään, kihtiin ja keripukkiin. Ruoholaukka kuuluu paitsi keittiöpuutarhan huippuyrtteihin, myös hyvin perhosia houkutteleviin mesikasveihin.

Suomalaispuutarhoissa kasvavat laukat lienevät ainakin osaksi kotimaista kantaa; luonnossa kasvia riittää kerättäväksi lähinnä etelärannikollamme. Ruoholaukka kasvaa paikoin myös sisämaassa kallionlaeilla, rantakallioilla ja kalliohyllyillä. Nämä esiintymät ovat viimeisiä muistoja ajalta, jolloin meren rantaviiva ulottui nykyistä huomattavasti syvemmälle sisämaahan – useimmat esiintymät ovat vuosituhansien aikana hävinneet jäljettömiin.

Suomessa kasvaa kaksi ruoholaukan alalajia ja toisesta kaksi muunnosta, joista nimirotu kallioruoholaukka (ssp. schoenoprasum var. schoenoprasum) on vallitseva. Ainoastaan Jurmon saarella Korppoossa esiintyy hyvin harvinainen, harsukukintoinen jurmonruoholaukka (ssp. s. var. jurmoënse). Pohjoisen Lapin kosteiden, ravinteisten niittyjen harvinaisuus on komean kookas Jäämeren alalaji, joskus omaksi lajikseenkin erotettu ruijanruoholaukka (ssp. sibiricum). Hieman ruoholaukkaa muistuttava särmälaukka (A. angulosum) erottuu särmikkään vartensa ja selvästi perällisten kukkiensa avulla.

Taxonomía

Familia

Tribu

Género