Syötävyys
† – lievästi myrkyllinen

Näköislajit
nystymukulakuukunen, ruutumukulakuukunen ja harvinaisemmat mukulakuukuslajit

Itiöemä
Muodoltaan soikeahko, perunan muotoinen, yleensä 3–5 cm halkaisijaltaan, mutta joskus voi kasvaa jopa 10 cm leveäksi ja litteäksi. Pinta likaisen kellanruskea, pintakuviointi tummia pisteitä. Jalkaosa voimakas, kuin yhteen kasvaneista rihmastosäiekimpuista muodostunut. Ulkokerros ohuehko.

Malto
Aivan nuorena valkoista, sittemmin violettia, synkän violetinharmaata, kiinteää ja lopulta itiöiksi kypsyvää, likaisen vihertävänruskeaa, pölyävää.

Itiöpölyn väri
Vihertävänruskea.

Maku
Mieto.

Haju
Heikon metallimainen.

Kasvupaikka
Lehdoissa ja varsinkin kulttuuripaikoilla, kuten pihoissa, puutarhoissa, puistoissa, hautausmailla, saattaa työntyä ahtaistakin pihalaattojen ja katukivien raoista. Lehtipuiden juurisieni. Hemi-, etelä- ja keskiboreaalinen vyöhyke.

Satoaika
Heinä–lokakuu.

Tarhamukulakuukunen on pitkään hyvin kova ja kimmoisa soikionmuotoinen sieni, jolla on yleensä selvä jalkaosa, joka koostuu paksuista rihmastojänteistä. Joskus itiöemästä näkyy maan pinnalle vain puolet. Tarhamukulakuukunen kasvaa usein muutaman itiöemän tiiviinä ryhminä. Se on yleisin ja satoisin Etelä-Suomessa kasvaen Joensuu-Kokkola-linjalle asti. Runsaimmillaan sitä tavataan ihmisen voimakkaasti muokkaamissa ympäristöissä, kuten puutarhoissa, puistoissa, hautausmailla ja joutomailla, mutta sita kasvaa myös multapohjaisissa lehdoissa.

Mukulakuukusten suvussa (Scleroderma) on viisi Suomessa kasvavaa lajia, jotka kaikki ovat varsin samannäköisiä. Tarhamukulakuukunen on näistä selvästi yleisin. Toiseksi yleisin, mutta huomattavasti harvinaisempi laji on nystymukulakuukunen (S. citrinum), jonka pinta on karkeampi, suomumaisesti halkeillut ja jonka ulkokuori on paksumpi kuin tarhamukulakuukusella, ja jalkaosa on heikko tai suorastaan puuttuu kokonaan. Nystymukulakuukunen on selvemmin keltainen kuin likaisen kellanruskea tarhamukulakuukunen. Ruutumukulakuukusen (S. areolatum) pinta on halkeillut säännöllisen mosaiikimaisesti. Harvinaisimmat lajit ovat lähinnä dyynihietikoilla kasvava dyynimukulakuukunen (S. septentrionale) ja mm. tammen seurassa kasvava juurtomukulakuukunen (S. verrucosum), josta on vain muutama löytö. Dyynimukulakuukusen jalkaosa koostuu syvälle hiekkaan ulottuvasta rihmastojännekimpusta.

Taxonomy

Order

Suborder

Family

Genus

Species