Yksivuotinen ruoho.
50–120 cm. Varsi pysty, niukkahaarainen, liereä, vihreäjuovainen, pohjaväri kellertävä tai joskus punertava. Toisinaan koko kasvi punaisenruskea.
Kukat huomaamattomia, yksineuvoisia. Hedekukissa 5-liuskainen kehä. Heteitä 5. Emikukat kehättömiä, kahden tyvestä yhteenkasvaneen esilehden suojaamia. Suojalehdet lähes perättömiä, pyöreitä verkkosuonisia, reunoilta sileitä. Emiö 2-vartaloinen ja 2-luottinen. Kukinto tähkämäinen, lehdetön–harvalehtinen terttu.
Kierteisesti, alimmat lähes vastakkain. Lapa leveän kolmiomainen, 4–9 cm pitkä, nuorena hiukan jauhomainen, alhaalla nuoli- tai herttatyvinen, ehyt- tai harvaan hammaslaitainen, ylhäällä pyöreätyvinen, ehytlaitainen.
Hedelmäverhiön suojaama pähkylä. Verhiössä kaksi pyöreää, verkkosuonista, ehytlaitaista, erillistyvistä lehteä, halkaisijaltaan 5–15 mm. Siemen ruskea–musta, 1,5–3 mm.
Puutarhat ja kaatopaikat. Viljelyjäänne.
Heinä–elokuu.
Maltsojen suku on lajintunnistuksen kannalta hankala ryhmä. Maltsat muistuttavat kovasti savikoita, joista ne eroavat yksineuvoisuutensa sekä tyypillisten hedelmän suojuslehtien perusteella. Näiden ns. hedelmäverhiöiden ominaisuudet ovat myös tärkeimpiä erottavia tuntomerkkejä suvun sisällä. Maltsat ovat tyypillisesti merenrantojen kasveja. Tarhamaltsa on paremminkin kulttuurimaiden laji, usein ruskeanpunainen. Sitä on aiemmin viljelty ja käytetty pinaatin tapaan.
Atriplex sagittata
Meillä hyvin harvinainen kiiltomaltsa on yleensä kookas ja muistuttaa jonkin verran tarhamaltsaa, etenkin hedelmäverhiön muodolla (tarhamaltsalla pyöreä, kiiltomaltsalla pyöreänsoikea, muilla maltsoillamme kulmikkaan vinoneliömäinen–kolmiomainen ja usein nystyinen). Kiiltomaltsan lehdet ovat terävämpikulmaisia kuin tarhamaltsan sekä yläpuolelta kiiltäviä ja alapuolelta selvästi vaaleampia. (Tarhamaltsan lehdet ovat molemmilta puolilta saman värisiä.) Maltsoilla lehtiasento on yleensä vastakkainen, tarha- ja kiiltomaltsalla useimmiten kuitenkin vuorottainen.
Tarhamaltsa, Atriplex hortensis - Kukkakasvit - LuontoPortti