Siipien kärkiväli
Keskikokoinen, 33–42 mm. Naaraat keskimäärin koiraita kookkaampia.
Siipien yläpinta
Tummanruskea. Reunan tuntumassa mustia silmätäpliä, joiden ympärillä punaista. Koirailla silmätäplät yleensä pieniä ja vain etummaisissa valkoinen keskusta. Naarailla silmätäplät voivat olla yhtä pieniä, mutta suurimmassa osassa niistä on valkoinen keskusta. Lisäksi silmätäplien ympärillä oleva punainen voi muodostaa yhtenäisen vyön siiven reunaan.
Siipien alapinta
Kuten yläpinta.
Elinympäristö
Jokien hiekkatörmät, niitty- ja luhtarannat.
Lentoaika
Heinäkuun alkupuoli.
Talvehtimismuoto
Toukka. Ensimmäisenä talvena pienenä, toisena täysikasvuisena.
Toukan ravintokasvi
Jotkin heinäkasvit (Poaceae), ainakin lampaannata (Festuca ovina).
Uhanalaisuus
Vaarantunut, rauhoitettu Suomessa.

Täpläperhoset (Nymphalidae) on maailmanlaajuisesti päiväperhosten runsaslajisin heimo yli 6.000 lajillaan. Suomessa heimoon kuuluu noin 60 lajia, jotka jaetaan nykyisin yleensä viiteen alaheimoon / sukuryhmään, joista monilajisin on heinäperhosten alaheimo (Satyrinae). Heinäperhoset jaetaan useisiin ryhmiin, joihin nokiperhosten lisäksi kuuluvat papurikot, häränsilmät, niitty- ja kylmänperhoset.

Ruijannokiperhosta tavataan meillä Tenojoen ja sen sivujokien tuntumassa. Kuten kaikilla nokiperhosilla, myös ruijannokiperhosella on siivissä silmätäpliä, joita ympäröi punainen tai keltapunainen alue. Ruijannokiperhosella ei ole valkoisia täpliä takasiiven alapinnalla, mistä syystä se on helppo erottaa suo- ja metsänokiperhosesta. Sillä on kuitenkin aina punaisia täpliä takasiivissä, toisin kuin kairanokiperhosella. Lapinnokiperhosella on taas tumma poikkivyö takasiipien alapinnalla, mitä ruijannokiperhosella ei ole.

Polarringvinge

Taksonomi

Familie

Tribus

Slekt