Syötävyys
O* – keittämisen jälkeen kelvollinen ruokasieni
Näköislajit
haaparousku, kalvashaaparousku (kuva 10), korpirousku (kuvat 11 ja 12), lakritsirousku, viitapalsamirousku
Lakki
5–15 cm leveä, nuorena kupera, myöhemmin laakeneva, usein mutkalaitainen tai kaksi lakkia kasvanut kiinni yhteen, kuiva, usein selvävyöhykkeinen (joskus vyöhykkeetön), violetin tai ruskehtavan harmaa. Heltat hyvin harvassa, tasatyviset, paksut, kellertävät.
Jalka
Lyhyt (3–5 cm), paksu (1–3 cm), tyveä kohti suippeneva, kova, täyteinen (harvoin hohkaisen ontto), vaalean violetinharmaa, vaaleahärmäinen, tyvi ja tyven malto kellertäviä.
Malto
Valkoista, jalan tyveltä kellertävää, kovaa.
Maitiaisneste
Pysyvästi valkoista.
Itiöpölyn väri
Kellertävä.
Maku
Polttavan kirpeä.
Haju
Ei erityistä tuoksua.
Kasvupaikka
Lehdot, sekametsät, metsäniityt, puistot, ruohikkoiset polut ja metsätiet. Koivun, ehkä myös männyn juurisieni. Hemi-, etelä-, keski- ja pohjoisboreaalinen vyöhyke.
Satoaika
Heinä–syyskuu.
Säilöntä
Suolaus sekasienenä.

Nurmirousku kasvaa Etelä-Suomessa yleisenä lehdoissa, sekametsissä ja nurmikkoisilla kulttuuripaikoilla. Pohjoisessa se on harvinaisempi; pohjoisin havainto on tehty Kolarin korkeudelta. Nurmirouskua ei pidetä erityisen hyvänä ruokasienenä, mutta keittämisen jälkeen kelpaa suolattuna sekasienenä vaikkapa haaparouskun kanssa.

Kalvashaaparousku & Korpirousku

Lactarius utilis & Lactarius uvidus

Nurmirouskun saattaa sekoittaa muihin maamme violetin tai harmaansävyisiin rouskuihin, kuten kalvashaapa- (Lactarius utilis), haapa- (L. trivialis), korpi- (L. uvidus), viitapalsami- ( L. glyciosmus) tai lakritsirouskuun (L. helvus). Haaparouskut ovat selviä metsäsieniä. Kalvashaaparousku on nurmirouskua limaisempi ja pehmeämpi ja sen lakin pohjaväri on enemmän ruskea kuin harmaa, lakki on vyöhykkeetön ja jalka tasapaksu. Haaparouskun maitiaisneste muuttuu valkeasta kellertävän kautta vihertäväksi, sen heltat ovat valkeahkot ja tiheässä. Korpirousku on huomattavan limainen ja sen runsas maitiaisneste tahraa mallon violetiksi. Se on myös nurmirouskua pienempi ja ohuempi. Viitapalsamirousku on pienempi kuin nurmirousku ja tuoksuu kookokselta. Lakritsirouskun maitiaisneste on kaikista muista rouskuista poiketen vesikirkasta. Lakritsirousku ei ole syötävä edes keittämisen jälkeen ja se voi aiheuttaa vatsanväänteitä, oksentelua ja ripulia. Kaikki nämä näköislajit lakritsirouskua lukuun ottamatta ovat syötäviä keittämisen jälkeen. Kalvashaaparousku ja haaparousku ovat Ruokaviraston suosittelemia ruokasieniä.

Harvoin näkee nurmirouskuja, joiden lakki on lähes ruusunpunainen ja jotka kasvavat haavan seurassa. Niitä pidetään omana lajinaan, rusonurmirousku (L. roseozonatus).

Nurmirousku

Taksonomia

Luokka

Lahko

Heimo

Suku

Laji