* – kelvollinen ruokasieni
nuijakuukunen, nurmimaamuna, piikkituhkelo, ryhmätuhkelo
3–8 cm korkea, 2–5 cm leveä, päärynämäinen, nuorena valkoinen, vanhemmiten harmaantuva ja ruskettuva. Lakkiosassa nystyjen ympäröimiä piikkejä. Piikit helposti karisevia.
Lakkiosan värinen, suoraan lakkiosan jatkeena, niukkapiikkinen.
Nuorena valkoista ja kiinteää, myöhemmin kellertävää tai vihertävää ja vetistä, lopuksi tummaa ja pölyävää.
Oliivinruskea.
Mieto.
Heikko, miellyttävä.
Tuoreet kangasmetsät, lehti- ja havumetsät, hakamaat, karikkeet, pitkälle lahonneet puut. Lahottaja. Hemi-, etelä-, keski- ja pohjoisboreaalinen vyöhyke.
Heinä–lokakuu.
Pakastus, paras kuitenkin tuoreena.
Känsätuhkelo kasvaa hyvin yleisenä yksittäin tai pieninä ryhminä metsissä, hakamailla, puistoissa ja pihoilla koko maassa, pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta. Se on helppo laji tunnistaa, joten sopii aloittelijankin sienikoriin. Känsätuhkelot on syytä poimia nuorina, kun ne ovat sisältä vielä kiinteitä ja puhtaan valkoisia. Sienet kannattaa myös käyttää tai säilöä heti, sillä itiöt kypsyvät poimittuinakin nopeasti. Känsätuhkelot voi pakastaa vaikka sellaisenaan. Tuhkelot sisältävät ureaa, joten ne eivät sovi munuaisvikaiselle.
Känsätuhkelon saattaa sekoittaa ryhmätuhkeloon (L. pyriforme), piikkituhkeloon (L. echinatum), nuijakuukuseen (L. excipuliformis) tai nurmimaamunaan (Bovista nigrescens). Ryhmätuhkelo on känsätuhkeloa pienempi ja tummempi, se kasvaa isoina kimppuina, sen haju on epämiellyttävä ja sen jalan tyveltä on selviä rihmastojänteitä. Lisäksi se on päältä lähes sileä. Piikkituhkelo on melko harvinainen ja – niin kuin lajinimikin antaa ymmärtää – piikkinen. Nuijakuukusen jalka on tyveen levenevä ja miltei yhtä iso kuin sen lakkiosa, nurmimaamunalta jalka puuttuu kokonaan. Nuijakuukunen ja ryhmätuhkelo ovat nuorena harmaanvaaleita tai vaaleanruskehtavia, känsätuhkelo ja nurmimaamuna ovat valkoisia. Nurmimaamunan pinta on sileä. Kaikki nämä näköislajit ovat nuorena hyviä ruokasieniä.
Ennen sienten maistamista tai syömistä täytyy olla täysin varma lajin tunnistamisesta. Sivuston tietoja tulee pitää ohjeellisena. Tarvittaessa tulee käyttää myös muita lähdeteoksia. Tekijät eivät vastaa mahdollisten virheiden aiheuttamista vaaratilanteista.