Kasvumuoto ja korkeus

Pensas tai pieni, monirunkoinen puu. 2–6 m.
Kukka

Kehä pieni, 5-lukuinen, säteittäinen, noin 4 mm leveä. Terälehdet leveitä, valkoisia–vihertävänvalkoisia, pyöreäkärkisiä. Verholehdet vihertäviä, kolmiomaisia. Lyhytpalhoisia heteitä 5, yhdislehtinen emiö 5-lukuinen. Lehtihankaiset kukinnot 2–6 kukan viuhkoja.
Lehdet

Kierteisesti, ehytlaitaiset, 2–6 cm. Lapa vastapuikea–soikea.
Silmut

Suomuttomia, ruskeita, tiheäkarvaisia.
Hedelmä

Marja 6–8 mm, ensin vihreä, hieman myöhemmin punainen, kypsänä kiiltävä, mustanvioletti, 2-siemeninen.
Kasvupaikka

Rehevänpuoleiset puronvarsi- ja rantakorvet, ruoho- ja heinäkorvet, soiden reunat, metsänreunat, tienvarsipensaikot.
Kukinta

Kesä–heinäkuu.

Paatsamakasvit ovat pensaita tai pieniä puita. Lehdet yksinkertaisia, vahvasti kärkeä kohti kaartuvia. Korvakkeet pieniä. Kukat pieniä, 4- tai 5-lukuisia, säteittäisiä, viuhkoina lehtihangoissa.

Korpipaatsama on melko yleinen ja se viihtyy kosteissa metsissä, soiden reunamilla, rantapensaikoissa, purojen varsilla, metsittyvillä pelloilla, tienvarsilla, joutomailla. Se on oraton, lyhytversoton pensas. Silmut ovat suomuttomat ja ruskeakarvaiset. Kuori on voimakkaan hajuinen, tummanharmaa ja valkopilkkuinen. Korpipaatsama on vanha lääkekasvi, jota orapaatsaman tapaan on käytetty erityisesti ulostuslääkkeenä. Myrkytystietokeskuksen mukaan “paatsamat ovat myrkyllisiä, mutta pienen määrän nauttiminen aiheuttaa harvoin oireita”. Joillekin päiväperhostoukille paatsamalajimme maistuvat aivan erityisesti. Sekä korpi- että orapaatsama ovat sitruunaperhosen (Gonepteryx rhamni) ja paatsamasinisiiven (Celastrina argiolus) toukkien ravintokasveja.

Korpipaatsama

Taksonomia

Luokka

Lahko

Heimo

Suku

Laji