Alalajit

Etelänvalkotäpläpaksupää (ssp. comma), (synonyymit: eteläntäpläpaksupää, etelänvalkopaksupää)
Pohjanvalkotäpläpaksupää (ssp. catena), (synonyymit: pohjantäpläpaksupää, pohjanvalkopaksupää)
Siipien kärkiväli

Pieni, 24–33 mm. Naaraat koiraita kookkaampia.
Siipien yläpinta

Oranssi, reuna-alueet epäselvärajaisesti tummavarjosteiset, vaaleita täpliä etusiiven etukärjessä. Naaraat laikukkaampia kuin koiraat. Koirailla voimakas tumma juova keskellä etusiipeä.
Siipien alapinta

Vihertävänruskea, jossa valkoisia täpliä.
Elinympäristö

Etelässä kuivat, kiviset ja runsaskukkaiset kedot, pohjoisessa jyrkän kalliopahdan eteläpuolella, kapeana juonteena polveilevat, runsaskukkaiset niittykaistaleet.
Lentoaika

Eteläisessä Suomessa heinäkuun loppupuolelta elokuun loppupuolelle. Pohjoisessa heinäkuu.
Talvehtimismuoto

Muna.
Toukan ravintokasvi

Erilaiset heinäkasvit (Poaceae), eteläisellä alalajilla ainakin lampaannata (Festuca ovina).
Uhanalaisuus

Pohjanvalkotäpläpaksupää (ssp. catena) on vaarantunut ja rauhoitettu Suomessa. Etelänvalkotäpläpaksupää (ssp. comma) on erittäin uhanalainen.

Muista paksupäistä valkotäpläpaksupään erottaa sen takasiipien alapinnan täplien ja etusiipien yläpinnan kärjissä olevien vaaleiden täplien avulla. Valkotäpläpaksupäät ovat levottoman tuntuisia ja ajavat muut perhoset (myös päivällä lentävät yökköset) omimiltaan alueilta pois. Koiraat puolustavat pariutumisreviirejään, joilla ne odottavat naaraita. Naaraat munivat munat yksitellen joko kuivalle tai elävälle isäntäkasvin lehdelle.

Valkotäpläpaksupäätä tavataan harvinaisena Suomen ääripäissä, Käsivarren Lapissa sekä Ahvenanmaalla ja lounaisrannikon tuntumassa. Vain Käsivarren Lapin pohjoisilla tuntureilla tavattava pohjanvalkotäpläpaksupää (ssp. catena) on luokiteltu vaarantuneeksi ja se on rauhoitettu. Eteläinen alalaji, etelänvalkotäpläpaksupää (ssp. comma) on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi.

Valkotäpläpaksupää

Taksonomia

Heimo

Alaheimo

Tribus

Suku

Laji