Siipien kärkiväli
Suuri, 58–70 mm.
Siipien yläpinta
Ruskeanpunainen ja oranssi, etusiiven etureunassa rivi mustia täpliä, niitä myös siiven keskiosassa. Valkoinen täplä etusiiven kärjessä ja takasiiven etureunassa kahden mustan täplän välissä. Siipien reuna muodostuu ulkolaidasta sisäänpäin tarkasteltaessa vaaleasta reunuksesta, mustasta vyöstä ja rivistä haaleankeltaisia täpliä.
Siipien alapinta
Harmaasta ja ruskeasta muodostuva marmorikuviointi. Tyvipuoli ulkoreunaa tummempi. Keskellä takasiipeä pieni vaalea juova. Siipien reunassa tummansinihohtoinen juova.
Elinympäristö
Lehtimetsät, usein vesistöjen läheisyydessä. Myös kulttuuriympäristöt.
Lentoaika
Huhti–toukokuussa (Suomessa äärimmäisen harvoin), toisen kerran heinäkuun lopusta syyskuuhun.
Talvehtimismuoto
Aikuinen perhonen. Ei juurikaan Suomessa.
Toukan ravintokasvi
Erilaiset lehtipuut kuten haapa (Populus tremula), jalavat (Ulmus) ja pajut (Salix).

Valkotäplänokkosperhonen on Suomessa satunnainen vieras, josta on vain muutamia yksittäisiä havaintoja usean vuoden välein. Vaeltavat yksilöt saapuvat Suomeen idästä päin.

Valkotäplänokkosperhosen voi erottaa sitä muistuttavista kirsikkaperhosesta ja isonokkosperhosesta takasiiven yläpinnan valkoisten laikkujen avulla. Lisäksi valkotäplänokkosperhoselta puuttuvat takasiipien yläpinnan reunan siniset täplärivit.

Koiraat puolustavat metsän reunoilla, suurilla niityillä tai teiden pientareilla sijaitsevia reviirejään, joilla ne odottavat naaraita. Naaraat munivat munat ryppäissä isäntäkasvien oksien ympärille. Toukat elävät yhdyskunnissa isäntäkasvilla.

Valkotäplänokkosperhonen

Taksonomia

Heimo

Alaheimo

Tribus

Suku

Laji