Tummahäränsilmä

Maniola jurtina
© Tekijänoikeus: Per-Olof Wickman
    • Siipien kärkiväli

      Keskikokoinen, 35–46 mm. Naaraat yleensä koiraita hiukan kookkaampia.

    • Siipien yläpinta

      Ruskea, etusiiven kärjessä silmätäplä, jonka läheisyydessä oranssia kirjailua. Naarailla oranssi kuviointi voi peittää suurimman osan etusiipeä, koirailla se voi näkyä vain vaaleana renkaana silmätäplän ympärillä.

    • Siipien alapinta

      Etusiipi oranssi, reunasta harmaanruskea. Siiven kärjessä musta silmätäplä, jossa valkoinen keskus. Takasiipi harmaanruskeasta ruskeaan. Koirailla takasiiven väritys tasainen, naarailla suurimman osan siiven ulkoreunasta peittää vaalea vyö. Koirailla usein myös siiven reunassa pieniä silmätäpliä.

    • Elinympäristö

      Kosteat niityt ja hakamaat.

    • Lentoaika

      Heinäkuu.

    • Talvehtimismuoto

      Toukka.

    • Toukan ravintokasvi

      Eri heinäkasvit (Poaceae).

    • Uhanalaisuus

      Vaarantunut.

    Kahdesta häränsilmälajistamme tummahäränsilmä on yleisempi, vaikka ei sitä Manner-Suomessa juurikaan tapaa. Parhaiten Ahvenanmaalla ja lounaisessa saaristossa tavattavan tummahäränsilmän molemmilla sukupuolilla on yksi silmätäplä etusiiven etukärjessä, mutta koirailla on myös kaksi pientä silmätäplää takasiiven reunassa. Silmätäplät yhdessä etusiiven alapinnan oranssin värityksen kanssa erottavat tummahäränsilmän muista heinäperhosista. Eniten lajia muistuttaa idänhäränsilmä, jonka naarailla kuitenkin on etusiiven kärjessä kaksi silmätäplää ja koirailta pienet silmätäplät puuttuvat takasiiven reunasta. Naaraat munivat munat yksitellen erilaisille ruohoille.