Siipien kärkiväli
Keskikokoinen, 35–45 mm. Naaraat koiraita kookkaampia.
Siipien yläpinta
Oranssi, jossa mustia täpliä.
Siipien alapinta
Etusiipi oranssi, jossa mustia täpliä ja pisteitä. Musta, sisäreunasta valkoinen, runsaasti mutkitteleva juova jakaa takasiiven kahteen osaan. Juovan sisäpuolella kirjava ruosteenpunainen ja valkoinen alue, jossa valkoreunaisia, nuolimaisia mustia kaaria. Heti keskijuovan ulkopuolella punaruskea vyö. Siiven reunassa rivi valkoisia täpliä, ja niiden reunassa tyvipuolella punaruskeita kolmioita. Reunatäplien ja juovan välissä vaaleampi alue, jossa rivi tummia epäselviä pisteitä. Tummien pisteiden vieressä siiven tyven puolella rivi valkoisia täpliä.
Elinympäristö
Tunturikankaat puurajan yläpuolella.
Lentoaika
Kesäkuun loppu – heinäkuun alku.
Talvehtimismuoto
Toukka (talvehtii toukkana luultavasti 2 kautta).
Toukan ravintokasvi
Ei tunnettu. Todennäköisesti lapinvuokko (Dryas octopetala) ja liekovarpio (Cassiope tetragona).
Uhanalaisuus
Erittäin uhanalainen.

Suomessa vain pohjoisen Lapin korkeilla tuntureilla tavattavan pohjanhopeatäplän tuntomerkkejä ovat (1) takasiiven yläpinnan reunatäplät, jotka muodostavat mustan holvin yhdessä oranssien täplien kanssa, (2) takasiiven alapinnan musta mutkitteleva juova, joka on sisäreunasta valkoinen sekä (3) lisäksi valkoiset T-kirjaimen muotoiset reunatäplät, joiden sisälaidalla on epäselviä tummia kolmioita.

Koiraat lentävät korkeiden tunturien paljakoilla ympäriinsä etsiessään naaraita. Naaraiden munimiskäyttäytymisestä ei ole tietoa.

Pohjanhopeatäplä

Taksonomia

Heimo

Alaheimo

Tribus

Suku

Laji