Samannäköislä lajeja

Minkki
Koko

Keskikokoinen petonisäkäs, suuri näätäeläin, pää 10–11 cm, pituus 60–90 cm, häntä 35–50 cm, paino 7–11 kg (koiraat), 3–7 kg (naaraat). Koko vaihtelee alueellisesti.
Yleiskuvaus

Virtaviivainen vesielämään sopeutunut näätäeläin. Pitkä ruumis, lyhyet jalat, litteä pää, suippo kuono, pitkä häntä jossa paksu tyvi. Tiheää aluskarvaa peittävät karkeat päällyskarvat, jotka antavat saukolle tumman ruskeanharmaan yleisvärityksen. Kurkku ja vatsapuoli harmaat. Vedestä juuri noussut, itseään kuivaksi ravistava saukko näyttää piikkiseltä, mikä johtuu kankeista peitinkarvoista. Pienet silmät pään etuosassa. Korvat pienet ja pyöreät.
Liikkuminen

Maalla kävelee, juoksee ja loikkii, voi liikkua hyvin nopeasti. Ui sulavasti veden pinnalla selkäpuoli näkyvissä; sukeltaa ääneti; ui nopeasti notkein liikkein pinnan alla. Talvella jään alla sukelluksen kesto voi olla jopa 5 minuuttia.
Jäljet

Munanmuotoiset. Kaikki käpälät räpylämäiset. Viisi varvasanturaa, sisimmästä varpaasta ei aina jää jälkeä. Kynsistä jää jäljet vain satunnaisesti. Etukäpälät 7–9 cm, takakäpälät 5–6 cm. Askelväli 50–100 cm loikkiessa, 40–60 cm ravatessa. Saukon toistuvasti käyttämään rannanmyötäiseen kulkureittiin muodostuu näkyvä polku.
Pesä

Rantatörmien onkaloissa, rantakivikoissa tai puunjuuriston muodostamissa onkaloissa, usein jokien rannoilla. Myös mäyrän ja ketun hylkäämät luolastot kelpaavat. Rantatörmissä sijaitsevien pesien kulkuaukot voivat olla vedenpinnan alapuolella. Jotkin pesät on tarkoitettu tilapäissuojiksi. Saukot voivat yöpyä myös maanpinnalla kasvillisuuden suojassa.
Lisääntyminen

Kiima-aika yleensä helmi–maaliskuussa tai kesä–heinäkuussa. Kantoaika noin 65 päivää. Yksi pesue vuodessa. Poikaset (1–5, luonteenomaisesti 2 tai 3) syntyvät sokeina, turkin peitossa, n. 12 cm pitkiä; siirtyvät kiinteään ruokaan n. 50 päivässä. Oppivat uimaan n. 3 kuukauden iässä. Pysyvät emonsa kanssa 7–12(–15) kuukautta. Sukukypsiä 17–22 kuukaudessa.
Äänet

Enimmäkseen äänettömiä, mutta äänikirjo on laaja, myös viheltävä yhteysääni.
Ravinto

Enimmäkseen kalaa, myös äyriäisiä, joskus jyrsijöitä, vesilinnun poikasia ja munia.
Jätökset

Tyypillisesti mustia, lieriömäisiä, 10 × 1 cm. Tuoreissa jätöksissä makean myskimäinen tuoksu (minkin jätökset ovat pahanhajuisia), kalanluita näkyvissä. Jätökset ovat näkyvillä paikoilla, kuten kalliokielekkeillä, kaatuneiden puiden rungoilla ja pesän kulkuaukkojen lähellä.
Uhanalaisuus

Elinvoimainen, rauhoitettu. Maailmanlaajuisesti silmälläpidettävä.

Saukkoa tavataan harvalukuisena koko Suomessa. Maamme saukkokannan kooksi arvioidaan reilut 4.000 yksilöä. Saukot ovat vesielämään sopeutuneita nisäkkäitä, jotka viihtyvät erilaisissa vesiympäristöissä: jokien, järvien, lampien ja purojen äärillä. Saukot uivat myös meressä, edellyttäen että ne saavat samana päivän myös makeaa vettä turkissaan olevan suolaveden huuhtelemiseen. Elinpiiriin voi kuulua jopa 50 km vesireittejä. Saukot ovat enimmäkseen yö- ja hämäräeläimiä ja voivat liikkua 3–10 km yössä etsiessään ruokaa. Saukot eivät nuku talviunta.

Saukko on Kymeenlaakson maakuntaeläin.

Saukko

Taksonomia

Lahko

Heimo

Alaheimo

Suku

Laji