Viirupöllö

Strix uralensis
© Tekijänoikeus: Jan-Erik Bruun
© Tekijänoikeus: Jari Peltomäki, finnature.fi, Jouko Lehmuskallio, Reima Kekäläinen, M. & W. von Wright: Svenska fåglar (Kansalliskirjasto, The National Library of Finland)
    • Yleiskuvaus

      Muistuttaa lehtopöllöä, mutta isompi ja pitkäpyrstöisempi. Päälaen kaksi vaaleaa pitkittäisjuovaa puuttuvat. Eroaa lapinpöllöstä pyrstön tasaleveiden juovien ja tummien silmien ansiosta.

    • Koko

      Pituus 50–60 cm, siipien kärkiväli 100–125 cm, paino 0,63–1 kg. Naaras hiukan koirasta suurempi.

    • Pesä

      Pesii nyky-Suomessa useimmiten suurikokoisessa pöntössä. Alun perin pesi mieluiten katkenneessa puurungossa (”savupiippu”) sekä petolintujen pesissä.

    • Pesiminen

      Munii maalis–huhtikuussa 2–6 munaa. Vain naaras hautoo, haudonta-aika 31–34 vrk. Pesäpoikasaika 34–37 vrk. Poikaset lentokykyisiä 6-viikkoisina.

    • Esiintyminen

      Pesimälintuna havu- ja sekametsissä lähes koko maassa. Runsain Etelä- ja Keski-Suomessa. Suomen pesimäkannaksi arvioitu 2.500–4.000 paria.

    • Muutto

      Paikkalintu.

    • Ravinto

      Pikkunisäkkäät, linnut.

    • Ääni

      Tavallisin soidinhuuto huuhkajamainen, kumea, basso ”huu-hu – vuyhu-hu-vuhu”.

    • Uhanalaisuus

      Elinvoimainen, rauhoitettu.

    Viirupöllö on puvultaan vaalean kellanharmaa ja voimakkaasti pitkittäisviiruinen. Laji muistuttaa lehtopöllöä, mutta on pitkäpyrstöinen, suurempi, viiruisempi ja siltä puuttuvat lehtopöllölle tyypilliset päälaen kaksi vaaleaa pitkittäisjuovaa. Viirupöllö muistuttaa myös lapinpöllöä, mutta on erotettavissa siitä pienemmän pään, yksivärisen naaman, tummien silmien sekä pyrstön tasaleveiden juovien perusteella. Viirupöllön koivet ovat höyhenpeitteiset, kynnet ruskeat, nokka keltainen ja silmän värikalvo tummanruskea.

    Viirupöllö on ulkonäöltään petollisen lempeä, mutta saattaa olla aggressiivinen poikasia puolustaessaan.