Yleiskuvaus

Rastasmaisen kookas, vahva ja tanakka, lyhytkaulaisen oloinen, käpylintuja muistuttava peippolintu. Koiras karmiininpunainen, naaras oranssinkeltainen. Siivellä kaksi valkoista siipijuovaa. Pyrstö pitkähkö.
Koko

Pituus 19–22 cm, paino 38–67 g.
Pesä

Puussa (yleensä kataja tai pienehkö kuusi), löyhästi kyhätty oksista ja varvuista. Vuorattu juurilla, korsilla, poronkarvoilla, sammalten itiöpesäkkeiden perillä yms.
Pesiminen

Munii touko–kesäkuussa 2–5 munaa. Vain naaras hautoo, haudonta-aika 13–14 vrk. Pesäpoikasaika 13–14 vrk.
Esiintyminen

Metsä-Lapin lintu, jota talvella tapaa etelämpänä. Suomen pesimäkannaksi arvioitu 10.000–20.000 paria.
Muutto

Muutto- ja vaelluslintu. Muuttaa pesimäalueilta pois talveksi. Muutto suuntautuu useimmiten lounaaseen, Keski-Suomen metsäseuduille, vaellusvuosina etelärannikolle asti (runsaammin vain joinakin hyvinä pihlajanmarjavuosina). Syysmuutto loka–joulukuussa, paluumuutto helmi–maalis(–huhti)kuussa.
Ravinto

Siemenet, kuusen silmut, talvella pihlajanmarjat, joista syö vain siemenet.
Ääni

Kirkas ja kuuluva huiluääni ”tilylii” eri muunnelmin. Laulu kirkas ja kuuluva, kangaskiurumainen säe.
Uhanalaisuus

Elinvoimainen, rauhoitettu.

Taviokuurna on pitkänomainen, pitkähköpyrstöinen, pienen rastaan kokoinen peippolintu (peippolinnuistamme suurin). Koiras on puvultaan pääosin karmiininpunainen, naaras samankaltaisesti oranssinkeltainen. Molempien sukupuolten siivet ovat mustat ja siivillä on kaksi valkoista (koiraalla punasävyistä) siipijuovaa sekä valkoiset ulkohöydyt kyynärsulissa ja tertiaaleissa. Silmän värikalvo ja koivet ovat tummanruskeat. Nokka on tummanruskea, alanokan tyviosa on vaalea. Taviokuurna on peloton ja liikkeissään kömpelön oloinen.

Taviokuurna

Taksonomia

Luokka

Lahko

Heimo

Suku

Laji