Vähän varpusta suurempi, pitkäpyrstöinen varpuslintu. Koiras punaruskeaselkäinen. siniharmaapäinen ja mustanaamarinen. Naaras ruskeasävyinen, alapuolelta poikkijuovainen.
Pituus 16–18 cm, paino 25–35 g.
Yleensä tiheässä pensaassa 0,25–4 m:n korkeudella. Rakennettu sammalista, kasvien varsista, oksista ja juurista. Vuorattu ohuilla korsilla, juurikuiduilla, jouhilla ja höyhenillä.
Munii touko–kesäkuussa 3–7 munaa. Vain naaras hautoo, haudonta-aika 14–16 vrk. Pesäpoikasaika 13–17 vrk.
Pesimälintuna pensaikkoisilla avomailla ja hakkuaukioilla Etelä- ja Keski-Suomessa, harvinaisena Kainuun korkeudelle asti. Laji on taantunut. Suomen pesimäkannaksi arvioitu 50.000–80.000 paria.
Yömuuttaja. Syysmuutto elo–syyskuussa, paluu touko–kesäkuussa. Talvehtii trooppisessa Afrikassa.
Isokokoiset selkärangattomat eläimet, myyrät, hiiret, linnunpoikaset. Seivästää ylimääräisen ravinnon sadekausien vararavinnoksi pensaissa (ruusut, orapihlaja) oleviin piikkeihin.
Karhea maiskutus ”dsräk, laulu hiljaista rupattelua ja taitavia muiden lintujen äänien matkintoja.
Elinvoimainen, rauhoitettu.
Pikkulepinkäinen on vähän varpusta suurempi, pitkäpyrstöinen ja vahvanokkainen pikkulintu. Koiraan selkäpuoli on punaruskea, päälaki siniharmaa ja poskilla on musta ”rosvonaamari”. Vatsapuoli on valkeahko ja rinnassa on ruusunpunertavaa värisävyä. Pyrstö on musta ja tyviosan reunoilta valkoinen. Naaras on selkäpuolelta ruosteensävyisen ruskea, vatsapuolelta valkeahko tummien poikkijuovien kirjoma ja ”rosvonaamari” erottuu vain tummanruskeana aiheena. Nuori pikkulepinkäinen muistuttaa naarasta, mutta on selkäpuolelta selvemmin ruosteenruskea ja kauttaaltaan viiruisempi.
Pikkulepinkäisen koivet ovat mustahkot (koiras) tai ruskeanharmaat (naaras). Nokka on musta (koiras) tai tummanruskea (naaras). Silmän värikalvo on tummanruskea.