Lapasorsa

Spatula clypeata
© Tekijänoikeus: Jan-Erik Bruun
© Tekijänoikeus: Jari Peltomäki, finnature.fi, Kari Pihlaviita, M. & W. von Wright: Svenska fåglar (Kansalliskirjasto, The National Library of Finland)
    • Yleiskuvaus

      Raskastekoinen, lyhytkaulainen puolisukeltaja. Molemmat sukupuolet kaikissa puvuissa tunnistaa lajilleen suurikokoisesta nokasta, joka saa linnun vaikuttamaan etupainoiselta niin uidessa kuin lennossakin.

    • Koko

      Pituus 44–52 cm, siipien kärkiväli 73–82 cm, paino 490–740 g.

    • Pesä

      Avoimessa maastossa lähellä rantaa heinikossa. Ainekset kuivaa heinää ja tummia untuvia.

    • Pesiminen

      Munii toukokuussa 9–11 munaa. Vain naaras hautoo, haudonta-aika 22–28 vrk. Poikaset oppivat lentämään noin 7 viikon ikäisinä. Poikaset pesäpakoisia, etsivät itse ravintonsa jo hyvin nuorina, mutta pysyvät poikueena naaraan seurassa.

    • Esiintyminen

      Pesii matalilla ja ravinteisilla lintujärvillä lähinnä Etelä- ja Keski-Suomessa ja rannikolla. Suomen pesimäkannaksi arvioitu noin 10.000 paria.

    • Muutto

      Pääosin yömuuttaja. Syysmuutto elo–lokakuussa, paluu huhti–toukokuussa. Talvehtii Länsi-Euroopassa, Välimeren maissa ja Afrikassa.

    • Ravinto

      Kasvinosat, selkärangattomat eläimet.

    • Ääni

      Koiraan keväthuuto nuhainen louskutus ”flöd-flöd”. Naaraan rääkätys kaksitavuinen ”ää-äh”.

    • Uhanalaisuus

      Riistalintu. Muiden riistalintujen tapaan rauhoitettu metsästysajan ulkopuolella. Uhanalaisuusluokka: Elinvoimainen.

    Lapasorsa kuuluu riistalintuihimme (joita yhteensä on 26 lajia, niistä puolet eli 13 sorsalintuja). Lapasorsa on tanakka ja lyhytkaulainen. Sillä on iso, leveä ja lusikkamainen nokka. Juhlapukuisen lapasorsakoiraan tuntee räikeänvärikkäästä puvusta. Pää on vihreänmusta ja rinta valkoinen. Mustan peräpään ja kuparinruskean vatsan välissä on valkoinen laikku. Keskikesästä loppusyksyyn lapasorsakoiras on peruspuvussaan naaraslapasorsan näköinen. Varmimmin se on tunnettavissa koiraaksi vaaleansinisistä siiven peitinhöyhenistä ja epäselvästä puolikuun muotoisesta laikusta silmän ja nokan välillä.

    Naaraspukuinen lapasorsa (aikuinen naaras ja nuori lintu) on kauttaaltaan tasaisen ruskeankirjava. Kaikissa puvuissa lapasorsan siipien etureuna on siniharmaa ja siipipeili on vihreä ilman valkoista takareunaa. Koivet ovat oranssinpunaiset tai ruskeat. Juhlapukuisen koiraan nokka on musta, mutta muuttuu peruspuvussa ruskeaksi. Naaraspukuisen lapasorsan nokka on vihertävänruskea kellertävin reunuksin. Silmän värikalvo on koiraalla punakeltainen ja naaraalla ruskea.

    Lintutiedettä

    Ensimmäisessä ’oikeassa’ lintutieteellisessä teoksessa Ornithologia vuodelta 1676 (John Ray, Francis Willughby) lapasorsa tunnettiin nimellä Anas platyrhynchos altera sive clypeata Germanis dicta (’sorsa, joka on leveänokkainen tai jolla saksalaisten mukaan on kaulassa kilven kaltainen värirengas’). Ray antoi lapasorsalle sen englanninkielisen nimen shoveller, ‘lapioitsija’.