Yleiskuvaus

Pienehkö eloisa pihapiirien pikkulintu. Koiraalla selkäpuoli musta–mustahko, naaraalla ruskea. Siivillä vaihtelevasti valkoista, alapuoli valkoinen.
Koko

Pituus 12–13,5 cm, paino 10–17 g.
Pesä

Pöntössä tai puunkolossa. Rakennettu kuivista lehdistä, männyn kuoren liuskoista, heinistä ja juurista. Vuorattu ohuilla korsilla ja jouhilla. Valtaa usein tiaisten asuttaman pöntön heittämällä muutaman männyn kuorenpalasen tiaisten munien päälle, jolloin tiainen ei enää tunnista omaa pesäänsä.
Pesiminen

Munii toukokuussa yleensä 5–8 munaa. Vain naaras hautoo, haudonta-aika 13–15 vrk. Pesäpoikasaika 16 vrk.
Esiintyminen

Pesimälintuna koko maassa. Suomen pesimäkannaksi arvioitu 250.000–700.000 paria.
Muutto

Yömuuttaja. Syysmuutto elo–syyskuussa, paluu (huhti–)touko(–kesä)kuussa. Talvehtii trooppisessa Afrikassa. Suuri osa kirjosiepoista palaa vanhalle pesäpaikalleen
Ravinto

Selkärangattomat eläimet.
Ääni

Varoitus toistuva ”pit”, laulu kirkas, rytmikäs säe.
Uhanalaisuus

Elinvoimainen, rauhoitettu.

Kirjosieppokoiras on vatsapuolelta valkoinen ja selkäpuolelta siiven valkoista laikkua lukuun ottamatta tumma. Selkäpuolen tumma väri vaihtelee mustasta tummanruskeaan yksilöllisen muuntelun ja linnun iän mukaan. Hyvin harvoin tavataan ruskeita koiraita, jotka ovat vaikeasti erotettavissa naaraista. Kirjosieppokoiraalla on pieni valkoinen otsalaikku. Naaras on tummilta osiltaan ruskea, sen valkoinen siipilaikku on pienempi ja vatsapuolelta naaras on himmeän kermanvärinen. Kirjosiepon tummassa pyrstössä on kapeat valkoiset reunukset. Kirjosiepolla on täysi sulkasato heinä–elokuussa, jonka jälkeen koiras muuttuu naaraan näköiseksi. Kirjosiepon koivet ja nokka ovat mustat. Silmän värikalvo on tummanruskea.

Kirjosieppo on lintumaailman tunnetuimpia syrjähyppelijöitä. Koiraat voivat pariutua useamman naaraan kanssa ja naaraat parin koiraan kanssa. Kuitenkin koiraat ruokkivat yleensä ykköspesueen poikasia.

Kirjosieppo

Taksonomia

Luokka

Lahko

Heimo

Suku

Laji