0:00
0:00

© Copyright: Kuvat: Jari Peltomäki, M. & W. von Wright: Svenska fåglar (Kansalliskirjasto, The National Library of Finland). Äänitys: Jan-Erik Bruun. All rights reserved.

Kaakkuri

Gavia stellata

  • Heimo: Kuikat – Gaviidae
  • Yleiskuvaus: Kuikkalinnuista pienikokoisin, pienipäisin ja siroin. Tunnistettavissa yläviistoasentoisesta nokasta. Lennossa roikottaa usein hieman kaulaansa, mikä helpottaa mm. kuikasta erottamista. Uidessa vaikuttaa lattarintaiselta.
  • Koko: Pituus 55–67 cm, siipien kärkiväli 91–110 cm, paino 1,3–2 kg.
  • Pesä: Vaatimaton syvennys, joka sijaitsee rahkasammal- tai saramättäällä yleensä veden ympäröimänä ja lähellä vesirajaa, jotta lintu pääsee kävelemättä pesälleen. Kostealla alustalla pesää on korotettu kasviaineksilla hieman kekomaiseksi.
  • Pesiminen: Munii toukokuussa 2–3 munaa. Molemmat emot hautovat, haudonta-aika 24–29 vrk. Poikaset lentokykyisiä noin kuudessa viikossa, jolloin ne jättävät pesimälammen ja etsiytyvät paremmille ravintokohteille (valtaosa pesimälammista on kalattomia, joten poikasten täytyy hakeutua sieltä pois niin pian kuin kykenevät).
  • Esiintyminen: Pesivänä lähes koko maassa. Pesii ainoastaan pienillä suorantaisilla lammilla ja suorimmillä. Etsii ravintonsa laajoilta selkävesiltä usein kaukanakin pesälammiltaan. Harvinaistunut viime aikoihin asti, Suomen pesimäkannaksi arvioitu 800–1.500 paria.
  • Muutto: Muuttaa myöhään syksyllä talvehtimaan Länsi-Euroopan rannikolle ja Etelä-Itämerelle, palaa huhti– toukokuussa. Maamme kautta muuttaa myös Pohjois-Venäjälle ja Siperiaan meneviä lintuja, joiden muutto tapahtuu toukokuussa.
  • Ravinto: Pienikokoiset kalat (särki, ahven), äyriäiset ja nilviäiset.
  • Ääni: Lentoääni luonteenomainen ka-ka-ka-kaa-ka-ka. Pesimäpaikoilla kuuluu suuri valikoima valittavia ja ulvovia huutoja.
  • Uhanalaisuus: Elinvoimainen, rauhoitettu myös Ahvenanmaalla.

Aikuisen kaakkurin selkäpuoli on yksivärisen tummanruskehtava, pää on tuhkanharmaa ja hyvässä valaistuksessa kurkku näkyy punaruskeana. Vatsapuoli on valkoinen. Koivet ovat ulkosivulta mustat ja sisäsivuilta vaaleanharmaat. Kesäpukuisen kaakkurin nokka on tumma ja silmän värikalvo on punainen.

Talvipukuisen kaakkurin puku on selkäpuolelta harmaasävyinen ja vatsapuoli on valkoinen. Selässä on vaaleita pilkkuja, niska ja päälaki ovat mustanharmaat ja katkonaisesti vaaleaviiruiset. Nokka on vaaleanharmaa, koivet kesäpukua vaaleammat ja silmän värikalvo on punainen. Nuori kaakkuri muistuttaa talvipukuista kaakkuria, mutta kaulan etuosa ja sivut ovat harmaat, selkäpuolen väritys on ruskehtavampi, nokka on vaalea ja silmän värikalvo punaruskea.

Erityistä: Pesimäpaikoillaan suo- ja metsälammilla kaakkuri on hyvin äänekäs. Kiljahdukset ja valittavat äänet ovat pelottaneet ihmisiä. Kaakkuri on ollut monien pienten metsälampien nimen alkuperänä (kakari, kakarlampi jne).

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page