Kaakkuri

• Yleiskuvaus

  Kuikkalinnuista pienikokoisin, pienipäisin ja siroin. Tunnistettavissa yläviistoasentoisesta nokasta. Lennossa roikottaa usein hieman kaulaansa, mikä helpottaa mm. kuikasta erottamista. Uidessa vaikuttaa lattarintaiselta.

• Koko

  Pituus 55–67 cm, siipien kärkiväli 91–110 cm, paino 1,3–2 kg.

• Pesä

  Vaatimaton syvennys, joka sijaitsee rahkasammal- tai saramättäällä yleensä veden ympäröimänä ja lähellä vesirajaa, jotta lintu pääsee kävelemättä pesälleen. Kostealla alustalla pesää on korotettu kasviaineksilla hieman kekomaiseksi.

• Pesiminen

  Munii toukokuussa 2–3 munaa. Molemmat emot hautovat, haudonta-aika 24–29 vrk. Poikaset lentokykyisiä noin kuudessa viikossa, jolloin ne jättävät pesimälammen ja etsiytyvät paremmille ravintokohteille (valtaosa pesimälammista on kalattomia, joten poikasten täytyy hakeutua sieltä pois niin pian kuin kykenevät).

• Esiintyminen

  Pesivänä lähes koko maassa. Pesii ainoastaan pienillä suorantaisilla lammilla ja suorimmillä. Etsii ravintonsa laajoilta selkävesiltä usein kaukanakin pesälammiltaan. Harvinaistunut viime aikoihin asti, Suomen pesimäkannaksi arvioitu 800–1.500 paria.

• Muutto

  Päivämuuttaja. Muuttaa myöhään syksyllä talvehtimaan Länsi-Euroopan rannikolle ja Etelä-Itämerelle, palaa huhti– toukokuussa. Maamme kautta muuttaa myös Pohjois-Venäjälle ja Siperiaan meneviä lintuja, joiden muutto tapahtuu toukokuussa.

• Ravinto

  Pienikokoiset kalat (särki, ahven), äyriäiset ja nilviäiset.

• Ääni

  Linnuistamme äänekkäin, voi saavuttaa jopa 90 desibelin voimakkuuden. Lentoääni luonteenomainen ka-ka-ka-kaa-ka-ka. Pesimäpaikoilla kuuluu suuri valikoima valittavia ja ulvovia huutoja.

• Uhanalaisuus

  Elinvoimainen, rauhoitettu myös Ahvenanmaalla.

Aikuisen kaakkurin selkäpuoli on yksivärisen tummanruskehtava, pää on tuhkanharmaa ja hyvässä valaistuksessa kurkku näkyy punaruskeana. Vatsapuoli on valkoinen. Koivet ovat ulkosivulta mustat ja sisäsivuilta vaaleanharmaat. Kesäpukuisen kaakkurin nokka on tumma ja silmän värikalvo on punainen.

Talvipukuisen kaakkurin puku on selkäpuolelta harmaasävyinen ja vatsapuoli on valkoinen. Selässä on vaaleita pilkkuja, niska ja päälaki ovat mustanharmaat ja katkonaisesti vaaleaviiruiset. Nokka on vaaleanharmaa, koivet kesäpukua vaaleammat ja silmän värikalvo on punainen. Nuori kaakkuri muistuttaa talvipukuista kaakkuria, mutta kaulan etuosa ja sivut ovat harmaat, selkäpuolen väritys on ruskehtavampi, nokka on vaalea ja silmän värikalvo punaruskea.

Erityistä: Pesimäpaikoillaan suo- ja metsälammilla kaakkuri on hyvin äänekäs. Kiljahdukset ja valittavat äänet ovat pelottaneet ihmisiä. Kaakkuri on ollut monien pienten metsälampien nimen alkuperänä (kakari, kakarlampi jne).