Vuorikaunokki

• Kasvumuoto

  Monivuotinen ruoho. Juurakko suikertava. Kasvustoja muodostava.

• Korkeus

  30–80 cm. Varsi tav. haaraton, siipipalteinen, harvakarvainen.

• Kukka

  Kukat muodostavat 5–8 cm leveitä, kehtosuomujen suojaamia kukkamaisia mykeröjä. Mykerön laitakukat neuvottomia, tummansinisiä (joskus vaaleanpunaisia tai valkoisia), vinon suppilomaisia, kärjestä liuskaisia; kehräkukat sinipunaisia, torvimaisia. Heteitä 5. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 2-luottinen. Kehto pullean lieriömäinen, kehtosuomut limittäin monessa rivissä, kellanvihreitä, kärkiosa tummanruskea, kolmiomainen–puikea, halkoinen tai risahampainen. Mykeröitä muutama, yksittäin varsien kärjissä.

• Lehdet

  Kierteisesti, ruodittomia, johteisia, yläviistoja. Lapa leveänsuikea, ehytlaitainen, alta seittikarvainen.

• Hedelmä

  Litteähkö pähkylä, jonka kärjessä lyhyitä sukasia.

• Kasvupaikka

  Pihat, tienpientareet, kaatopaikat, lehdot. Koristekasvi, viljelykarkulainen.

• Kukinta

  Kesä–elokuu.

Vuorikaunokki on alkujaan kotoisin Keski- ja Etelä-Euroopan vuoristojen niityiltä. Alkuperäisillä sijoillaan sitä on käytetty lääkekasvina, meillä se on sukunsa suosituin perenna ja olennainen osa perinnepuutarhojen kukkapenkkejä. Pitkään jatkuneen koristekasviviljelyn jäljiltä se on kotiutunut sinne tänne eteläiseen ja keskiseen Suomeen. Laji leviää melko hyvin luontaisesti sekä siementen että suikertavan juurakkonsa avulla. Viljelyssä on yleisimpien sinikukkaisten kantojen lisäksi myös laitakukiltaan punaisia, violetteja ja valkoisia lajikkeita, tosin meillä ne ovat harvinaisia. Vuorikaunokki säilyy vihreänä talvellakin ja pystyy keräämään voimia kukintaan myös talvikuukausien ajan, kun puusto on pudottanut lehtensä. Näin se pystyy kukkimaan kohtuullisen syvässäkin varjossa ja aloittamaan kukintansa kesällä hieman ennen kukkakasvien pääjoukkoa.

Vuorikaunokin tummanviolettien kehräkukkien ja tummansinisten laitakukkien värimaailma muistuttaa ruiskaunokin (C. cyanus) vastaavaa, mutta vuorikaunokilla mykeröitä on yleensä vain yksi varren päässä, ruiskaunokilla monta. Lisäksi ruiskaunokki on selvästi kapealehtisempi ja harmaakarvainen. Viime aikoina tämä suotta hieman mitättömän näköisenä pidetty ja ehkä rikkaruohona ylenkatsottu laji on saanut paikkansa vuorikaunokin rinnalla myös kukkapenkkien koristekasvina.