Ranta-alpi

Lysimachia vulgaris
© Tekijänoikeus: Jouko Lehmuskallio
    • Kasvumuoto

      Monivuotinen ruoho. Juurakollinen, rönsyllinen.

    • Korkeus

      20–160 cm. Varsi tyvestä vähän koheneva, haaraton, yläosasta hienokarvainen, kellanvihreä–punaruskea, usein täplikäs.

    • Kukka

      Teriö säteittäinen, ratasmainen, keltainen, 8–16 mm leveä, yhdislehtinen, lyhyttorvinen, 5-liuskainen, liuskat pyöreähkökärkisiä, reuna kalju. Verhiön liuskat kapeita, punaruskealaitaisia. Heteitä 5. Emiö yhdislehtinen, 1-luottinen. Kukinto harsu, kerrannainen latvaterttu, kukat runsaskukkaisissa ryhmissä.

    • Lehdet

      Kiehkuraisesti tai vastakkain, lähes ruodittomia. Lehtilapa puikea–suikea, teräväkärkinen, ehytlaitainen, tummapisteinen, alapinnalta hienokarvainen.

    • Hedelmä

      Pallomainen, 5-liuskaisesti aukeava, verhiötä pidempi, n. 4 mm pitkä kota.

    • Kasvupaikka

      Rannat, kosteat niityt, ojat, puronvarret, kosteat lehdot, tienpientareet.

    • Kukinta

      Kesä–elokuu.

    Ranta-alpin elämän alku on erikoinen: siementaimi kasvaa vain vaaksan mittaiseksi, kun siitä erkanee ensimmäinen rönsy, joka juurtuu ja kasvaa sitten täysimittaiseksi kasviksi. Alpit muodostavat usein laajoja kasvustoja rönsyilevän juurakkonsa avulla. Tehokkaan kasvullisen lisääntymisen ohella ranta-alpi kukkii loppukesällä usein runsaasti. Kukissa ei ole mettä, mutta runsas siitepöly houkuttelee pölyttäjiksi kärpäsiä ja mehiläisiä. Ilmaverso ei lahoa syksylläkään, vaan jää törröttämään pystyyn talveksi, jolloin tuuli ravistelee siemenet pyöreistä kotahedelmistä.

    Ranta-alpin alkuperäisiä kasvupaikkoja ovat erilaiset rehevät kosteikot, joissa se usein kasvaa aivan vesirajan tuntumassa. Keltaisena kukkivaa alpikasvustoa pääsee ihailemaan jopa kaupungissa kosteilla niityillä, ojanpientareilla ja puistonlaidoilla. Ranta-alpi olisi sovelias ja epäilemättä suosittu koristekasvi, ellei puutarhoissa jo kasvatettaisi samannäköistä, vielä runsaskukkaisempaa tarha-alpia (L. punctata).

    Ranta-alpi on myös monipuolinen hyötykasvi. Lajin lääkekasviominaisuuksia ei ole vieläkään selvitetty perusteellisesti, mutta sitä on perinteisesti käytetty esimerkiksi verenvuotojen hoitoon ja haavojen parantamiseen. Muutakin käyttöä kansa on kasville keksinyt: juuri värjää langat tai kankaan ruskeaksi, lehdet keltaiseksi. Kukista valmistetulla väkevällä keitteellä voi puolestaan sävyttää hiuksia vaaleammiksi.

    Levinneisyyskartta: Lampinen, R. & Lahti, T. 2021: Kasviatlas 2020. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki.