25–50 cm, 0,5–2 kg, harvoin yli 5 kg. (Ennätyskala 7,45 kg.)
Lahna on korkearuumiinen särkikala, jolla on korkea selkäevä ja pitkä peräevä. Peräevässä on tavallisesti 26–30 ruotoa eli keskimäärin hieman enemmän kuin samannäköisillä pasurilla, mutta vähemmän kuin sulkavalla (pasurilla 22–26, sulkavalla 36–47). Suomutkin lahnalla ovat hieman pienemmät kuin pasurilla mutta suuremmat kuin sulkavalla. Lahnalla suomuja mahtuu kylkiviivalle 51–60 (pasurilla 43–48, sulkavalla 67–75). Lahnan suu venyy selvästi putkeksi. Silmän halkaisija on pienempi kuin silmän ja kuonon kärjen väli. Koko on myös hyvä tuntomerkki. Yli kilon painoiset lahnan näköiset kalat ovat aina lahnoja. Lahnasta on kuitenkin myös hidaskasvuisia kantoja, joiden yksilöt eivät kasva paljoakaan sulkavaa tai pasuria kookkaammiksi.
Alle 30 cm pituisena hopeakylkinen ja tummaselkäinen. Vatsa on aina vaalea ja evät tummanharmaita, eivät koskaan punertavia. Koon kasvaessa lahnan kyljet muuttuvat kullan- ja kuparinhohtoisiksi ja yleisväritys hyvin tummaksi.
Kutee touko–kesäkuussa mataliin lahtiin vesikasvillisuuden sekaan. Kutu voi tapahtua 2–3 ryhmässä viikon tai parin välein.
Pohjaeläimet.
Lahna on yleinen rehevämmän puoleisissa sisävesissä Oulujoen vesistöön saakka. Pohjoisempana se esiintyy vain paikoittain. Koko merenrannikkomme rehevissä sisälahdissa lahna on myös tavallinen ja se liikkuu ulompanakin merellä syönnöksellä ja talvehtimassa.
Lahnat liikkuvat pienissä parvissa matalikoilla ja vähän syvemmälläkin pohjaeläimiä syöden ja pohjamutaa mylläten. Talvehtiminen tapahtuu syvänteissä, mikäli happitilanne niissä on hyvä. Lahna sietää jonkin verran myös rehevöitymisen aiheuttamaa huonoa happitilannetta. Tällöin se pysyy hapekkaammassa matalassa vedessä. Lahna on Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntakala.