Kiiski

Gymnocephalus cernua
© Tekijänoikeus: Gösta Sundman: Suomen Kalat – Kansalliskirjaston kokoelmat, Lauri Urho, Petri Savola (Uudenmaan ympäristökeskus)
    • Samannäköisiä lajeja

      ahven, kuha

    • Koko

      7–15 cm, harvoin kookkaampi. (Ennätyskala 0,285 kg.)

    • Ulkonäkö

      Kiisken pää on suurempi ja kuono tylpempi kuin saman heimon ahvenella ja kuhalla. Iho on limainen ja suomut pieniä. Piikkiruotoinen etummainen selkäevä on tyvestään kiinni takimmaisessa selkäevässä. Pään sivuilla on useita liman täyttämiä kuoppia. Kiduskannen piikki on hyvin terävä.

    • Väritys

      Yleisväri tummahkon ruskea tai harmaanruskea. Kirjailuna epämääräisiä tummempia läiskiä. Selkä- ja peräevissä tummien täplien muodostamaa juovaista kirjailua.

    • Kutu

      Kutee n. 10-asteiseen veteen, tavallisesti toukokuun lopulla 1–6 m syvyyteen.

    • Ravinto

      Pohjaeläimet, erityisesti surviaissääsken toukat.

    • Levinneisyys ja elinympäristö

      Kiiski on yleinen ja runsas sisävesissä ja meriemme rannikoilla aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Se liikkuu öiseen aikaan pikku parvissa kaikenlaisten pohjien tuntumassa ravintoa etsien.

    Kiiski, tuo pieni, piikkinen ja limainen yön eläjä, on paljon yleisempi kuin äkkiseltään arvaisikaan. Se ei pienuutensa takia juuri jää verkkoihin, ellei sitä sitten vasiten pyydetä vaikkapa ankeriaan syötiksi tiheällä verkolla. Onkimiehet kalan varmasti tuntevat. Yleensä kun ensimmäinen kiiski iltamyöhällä onkeen tarttuu, on se merkki siitä, että ahventen iltavuoro on vaihtunut kiiskien yövuoroon.