(aiemmin Carassius auratus gibelio)

Samannäköisiä lajeja

karppi, ruutana
Koko

10–35 cm. (Painoennätys Suomessa 3,5 kg.)
Ulkonäkö

Hopearuutana on korkearuumiinen ja sivusuunnassakin tanakka särkikala, jolla on pitkä selkäevä. Se muistuttaa hyvin paljon ruutanan järvimuotoa. Suomut ovat hieman isommat kuin ruutanalla. Niitä mahtuu kylkiviivalle 27–32 (ruutanalla 31–35). Pyrstöevä on selvemmin lovipäinen kuin ruutanalla.
Väritys

Nimensä mukaisesti hopeanhohtoinen, korkeintaan hieman kellertävä, kun ruutana on selvemmin kullanhohtoinen. Kalaa avatessa löytyy tärkein tuntomerkki: hopearuutanan ruumiinontelon kalvo on musta, kun se ruutanalla on vaalea.
Kutu

Kesällä lämpimään veteen mataliin lahtiin.
Ravinto

Pohjaeläimet.
Levinneisyys ja elinympäristö

Hopearuutana on uusimpia kalalajejamme. Ensimmäinen yksilö löydettiin Suomesta Helsingin Vanhankaupunginlahdelta 2005. Hopearuutana on makeanveden karppikala, alkujaan kotoisin kaukaa idästä (Siperian Amurjoesta), mutta sitä on istutettu paljon pitkin Eurooppaa. Viime vuosikymmeninä laji on levinnyt murtoveteen Baltian rannikolla ja uinut sieltä meidänkin rannikoillemme. Hopearuutanaa on saatu Suomenlahden rannikolta, mm. Helsingin Vanhankaupunginlahdelta ja vuonna 2009 Aurajoesta asti. Nyt sitä on havaittu jo Uudenkaupungin korkeudella ja myös Espoon Pitkäjärvellä (joka laskee Espoonlahteen).
Haitallisuusluokitus

Vakiintunut vieraslaji.

Hopearuutana