Kasvumuoto ja korkeus
Kaksikotinen pensas. 0,5–3 m.
Kukka
Hede- ja emikukat eri yksilöissä. Kukat norkkoina. Norkkokukinnot pystyjä, melko lyhyitä, tiheäkukkaisia, perättömiä tai lyhytperäisiä. Yksittäinen kukka pieni, kehätön, norkkosuomun hangassa. Norkkosuomu pyöreäkärkinen, ainakin yläosasta tumma, pitkäkarvainen. Heteitä 2, palhot pitkiä, valkoisia, kaljuja. Emiö pitkävartaloinen, sikiäin karvainen.
Lehdet
Kierteisesti. Ruodillisia, tavallisesti korvakkeettomia. Lapa 3–8 cm pitkä, kapean vastapuikea–soikea, ehyt- tai hyvin matalaan hammaslaitainen, kalju, nuorena hieman karvainen, päältä tummanvihreä, kiiltävä, alta sinertävä. Suonipareja 8–12.
Silmut
Kierteisesti. Ruskeita, teräviä, kapeahkoja, kaljuja.
Hedelmä
Kapeahko, harvakarvainen kota, siemenet lenninhaivenisia.
Kasvupaikka
Rannat, korvet, pellot, niityt ojat, tienvieret.
Kukinta
Huhti–kesäkuu. Kukkii ennen lehtien puhkeamista.

Kiiltopaju on tyypillinen pohjoisen havumetsävyöhykkeen kasvi. Se on maamme yleisin pajulaji ja kasvaa hyvin monenlaisilla kasvupaikoilla koko Suomessa. Kiiltopajulla on pitkät, ruskeat tai punertavat lakankiiltoiset versot. Se kukkii keväällä ennen lehtien puhkeamista. Siitä saadaan parhaat ”pajunkissat”. Kiiltopajun lehdet kiiltävät auringonpaisteessa kirkkaammin kuin muiden pajulajiemme.

Pajut ovat kaksikotisia, useimmiten hyönteispölytteisiä puita, pensaita tai varpuja. Silmut ovat yksisuomuisia, lehdet ehyitä, yleensä korvakkeellisia ja kukinnot kokonaisena varisevia norkkoja. Monet pajulajit risteytyvät keskenään, kiiltopaju ainakin tunturipajun (S. glauca), tuhkapajun (S. cinerea), mustuvapajun (S. myrsinifolia), virpapajun (S. aurita) ja raidan (S. caprea) kanssa. Pajuja arvioidaan olevan maailmanlaajuisesti noin 400 lajia ja lisäksi vielä risteymät ja jalostetut puutarhalajikkeet. Suomessa pajulajeja on lähes 30 ja risteymiä ainakin toinen mokoma.

Tea-leaved Willow

Taxonomy

Class

Order

Family

Genus

Species